Kaupunkikehitystä

Ensimmäinen kaupunkikehityslautakunnan kokous pidettiin tänään. Listalla oli lukuisia mielenkiintoisia asioita. Asioita käsiteltiin sekä virkamiesten, että luottamushenkilöiden toimesta erittäin hyvässä ja rakentavassa hengessä.

Paljon keskustelua herättänyt Länsirannan asemakaavan muutosluonnos hyväksyttiin ilman muutosesityksiä.

Paljon huolta herättänyt Perniön liikuntahallin vesivahinko johtuen automaation pettämisestä osoittautui pelättyä pienemmäksi vahingoksi. Koko lattiaa ei Ari Vainion mukaan tarvitse vaihtaa. Toistan näkemykseni siitä, että ”vanhaa” kunnon  vahtimestaria tarvittaisiin myös eteläisessä Salossa.

Sisäilma- asioihin saatiin erittäin lupaavia tietoja. Mikäli oikein käsitin, niin Ari Vainion mukaan tavoitteena on, että kaikissa kiinteistössä, joissa on koneellinen ilmanvaihto, olisi 24/7 koneet päällä, mutta säädöt tehtäisiin käyttäjämäärien mukaan. Tämä on mielestäni ainut oikea ratkaisu. Nykyinen koneiden sammuttaminen esim. yöllä on selkeästi lisännyt ongelmia. Toivottavasti asia saadaan nopeasti kuntoon esimerkiksi Perniön liikuntahallin suhteen.

Tulipa kokouksessa tehtyä Kokoomuksen edustajien kanssa myös lautakunta- aloite liittyen koulukuljetusperiaatteisiin:
Salon erikoisluokilla opiskelee oppilaita, joiden koulukuljetuskustannukset ovat nousseet kohtuuttomasti johtuen uusista liikennejärjestelyistä.
Kuljetuskustannukset kuuluvat heidän lähikoulupäätöksensä mukaisesti huoltajille. Kohtuuton hinnannousu(n. 300 %) on aiheuttanut kuitenkin sen, että osa oppilaista joutuu huoltajien kanssa pohtimaan koulun vaihtoa tai muuttamista pois kotoa vuokra- asuntoon. Huoltajat eivät ole voineet varautua tähän tilanteeseen hakiessaan oppilaalle erikoisluokkapaikkaa. Koulun vaihto on oppilaalle peruskouluiässä yleensä inhimillisesti huono vaihtoehto. Pahimmassa tapauksessa se saattaa vaarantaa koko oppivelvollisuuden suorittamisen. Esitämme, että edellä mainittuja erikoisluokilla opiskelevia oppilaita tuetaan kuljetuskustannuksissa siten, että hinnannousu huoltajalle on kohtuullinen. Tukikustannukset jakautuisivat koulukuljetuskustannuksina erikoisluokkaoppilaiden lähikouluihin.
Esitys ei koske syksyllä tai myöhemmin tulevaisuudessa erikoisluokilla aloittavia oppilaita, koska heillä on ollut tiedossa kuljetuskustannuksien suuruusluokka.

Uskon, että taitavat virkamiehemme keksivät keinon, jolla asia saadaan kohtuullistettua.

Sanna Leivonen kommentoi aloitetta siten, että myös uusia erikoisluokkaoppilaita tulisi tukea. Tätä ei lisätty aloitteeseen, koska asia on oikeastaan lasten ja nuorten palveluihin kuuluva opetuslautakunnan alainen asia. Olisi kyllä hienoa, jos opetuslautakunta kävisi periaatteellisen keskustelun muuttuneessa tilanteessa siitä näkökulmasta, että kohdellaanko oppilaita alueellisesti tasa-arvoisesti erikoisluokkarakenteessamme.

Mopokorjaustilaa etsitään ja asiaan on reagoitu. Nuorisopalvelut näyttelee isoa roolia tässä asiassa. Ajatus on todella kannatettava ja lupaukseni sponsoroinnista on edelleen voimassa, kunhan tilat ja valvonta vaan järjestetään.

Jarkko Anttila esitteli myös lautakunta- aloitteen liittyen Salo- hallin äänentoistoon. Onhan se kyllä surkea… Aloitteessa oli todella nähty vaivaa ja suunniteltu tajunnat räjäyttävä äänimaailmarakenne tapahtumiimme. Näinä niukkoina aikoina jäi mietityttämään hankkeen kustannusarvio 59 000€.  Jarkko Anttilalla oli myös mukanaan ”edustavaa” kuvamateriaalia Salon kaupungin keskustan ilmeestä. Sanoisin niiden perusteella näin, että kaupunkikehityslautakunnalla on paljon työtä edessään koko keskustan kehittämisen näkökulmasta.

Näillä mietteille eteenpäin. Toivottavasti juhannussäät suosivat.

 

 

Vain yhden numeron tähden

Puhelin soi tänään rehtorin toimistolla yllättävän tiheään tahtiin. Yhteishaun tulokset olivat saapuneet opintopolkujärjestelmään ja huolestuneet opiskelijat sekä huoltajat kyselivät asian perään. Muutamilla salolaisilla opiskelijoilla oli käynyt erittäin ikävä tilanne. He olivat laskeneet keskiarvon väärin ja kuvitelleet sen ylittävän lukioiden keskiarvorajan(7,0). Tänä keväänä Salon lukioihin oli paljon hakijoita, joten kaikille lukioon haluaville ei riitä opiskelupaikkaa.

Koulun kannalta, mikäli aloituspaikkoja on jäljellä, voitaisiin hyvin ottaa sisään opiskelija myös esim. keskiarvolla 6,92. Lukiossa opiskelumotivaatio korostuu entisestään eikä opiskejoilla joiden keskiarvot ovat 6,92 ja 7,0 ole käytännön eroa akateemisissa taidoissa. Salossa nuorisotakuu toimii erinomaisesti. Mahdollisuuksia lisää vielä perustettu kymppiluokka. Lähes jokaiselle nuorelle löytyy toisen asteen koulutuspaikka. Perniön yhteiskoulusta yksi oppilas ei saanut vielä yhteishaussa opiskelupaikkaa, mutta täydennyshaussa sellainen kyllä löytyy, muttei välttämättä toivomalleen alalle.

Meillä Perniön yhteiskoulussa muutama opiskelija huomasi keväällä saman tilanteen numeroiden kanssa, että keskiarvo ei aivan riittäisi lukioiden rajaan. Heidän kohdallaan tehtiin opinto- ohjaajan johdolla ja aineenopettajien tuella opiskelusuunnitelmat numeroiden korottamiseen. Korotukset onnistuivat.

Opetuslautakunnan määrittämä keskiarvoraja on hyvä, mutta näkisin siinä mielelläni pienen lisäpykälän. Mikäli lukiolla on aloituspaikkoja jäljellä, niin lukion rehtori voisi harkintaa käyttäen ottaa opiskelijan kouluun alemmallakin keskiarvolla täydennyshaun yhteydessä. Tämä olisi taloudellisesti ja erityisesti inhimillisesti kannatettavaa. Lukio on monelle opiskelijalle valtavan kasvun paikka. Kun motivaatio on kunnossa, niin siihen kasvuun kykenevät lähes kaikki!

 

Salolainen tapa jarruttaa kehitystä?

Ensi tiistaina on kaupunkikehityslautakunnassa asialistalla paljon julkisuutta herättänyt paviljonkiravintolaan liittyvä Kaavamuutos.

Paviljonkiravintola- idea lähti liikkeelle Salon kaupungin masinoimasta keskustan kehittämiskampanjasta. Idea on mielestäni erinomainen. Asiat olivat sujuneet hankkeen kannalta varsin hyvin ennen viime viikkoja. Salon seudun sanomissa Paviljonkihankkeen yrittäjät, Ollilat, kertovat tulleensa painostetuksi paviljongin paikasta. Salon yrittäjille ei kävisi rakentaminen länsirantaan, koska parkkipaikkoja menetettäisiin ja se heikentäisi jo toimivien yritysten asemaa. Ihmettelin kovasti Salon yrittäjien yhteistä kannanottoa. Sen sijaan en ihmettele yhtään uuden yrittäjän ajatuksia siitä, että kannattaisiko koko projektista luopua, kun suhtautuminen ideaan kokee tällaista vastustusta jo ennen kaavamuutosten käsittelyä.

Salon yrittäjien hallituksen kannanotto Facebookissa kertoo, että yrittäjien puheenjohtaja Alanko on puhunut omia mielipiteitään koko yrittäjäjärjestön mielipiteenä. Tilanne on erittäin harmillinen. Hallituksen kannanotossa on kuvattu mielestäni viisaasti Länsirannan tilannetta. Toivotaan, että parkkipaikka- asia huomioidaan, mutta samalla ei valita puolta uusien eikä vanhojen yrittäjien välillä ja mikä tärkeintä kannustetaan uutta yrittäjyyttä ja keskusta- alueen kehittämistä. Tällaista maalaisfilosofiaa olisin toivonut näkeväni yrittäjien kannanotoissa asiaan alunperinkin.

Sosiaalisen median keskusteluja seuranneena usean viime vuoden aikana, paikalliset yrittäjät ovat säännöllisesti viestittäneet, että nimenomaan kaupungin virkamiesten toiminta estää vahvasti keskusta- alueen kehittämistä. Länsirantaan liittyvä prosessi kertoo jostain ihan muusta.

Kaupungin ja sen keskusta- alueen kehittäminen on yhteinen asia. Kävin tänään Jarkko Anttilan innoittamana katselemassa paikan päällä Länsirannan kaavamuutosaluetta luonnos toisessa kädessä. Ehdotuksen mukaan parkkipaikkoja häviäisi yleiseltä alueelta 15 kpl. Parkkipaikkoja saataisiin järjestettyä kadulle lisää esim. liikennejärjestelyillä, jos se koetaan tarpeelliseksi. Luulisi olevan yhteinen, myös kadun yrittäjien, etu, että Paviljonkiprojekti jatkuisi ”onnellisten tähtien alla”. Katsotaan miten asia etenee.

 

Suunnitelmallisesti parempaan sisäilmaan!

Pyydän jo etukäteen anteeksi, mutta minun on pakko jatkaa sisäilmakeskustelua vielä blogikirjoituksen muodossa. Elina Seitz kyseli kuntalaisfoorumilla miksei valtuustoaloite edennyt mihinkään joulukuussa. Minua asia ei yllätä ollenkaan. Ongelmaa ei oteta vakavasti. Tilapalveluiden vastine lähtee liikkeelle energiatehokkuussopimuksesta. Mahdollisia käyttäjien oireiluita ei ole selvitetty ollenkaan. Jotain tämän asian vaikeudesta kertoo myös se, että valmistelija kertoo jopa sisäilma- asiantuntijoiden olevan eri mieltä tiettyihin koneellisen ilmanvaihdon kysymyksiin liittyen. Miten valtuutetulla olisi mitenkään mahdollisuutta arvioida toimien riittävyyttä tämän valmistelun pohjalta? Unohdetaan menneet tässä vaiheessa ja katsotaan tulevaisuuteen.

Tämän hetkiset ”maallikon” faktat sisäilmaongelmiin liittyen ovat seuraavat. Salon kaupungin useassa kiinteistöissä on laajamittaisia sisäilmaan liittyviä ongelmia. Useissa kiinteistössä säästetään energiatehokkuussopimukseen liittyen koneellisesta ilmanvaihdosta. Minulle sisäilmaongelma tarkoittaa sitä, että kiinteistön käyttäjät saavat oireita. Syitä sisäilmaongelmiin on varmasti monia. Kun sisäilmasta johtuvia oireita tunnistetaan, niin koneellinen ilmanvaihto laitetaan 24/7 käyttöön ongelman korjauksen ajaksi. Monissa yksiköissä on havaittu, että käyttäjien oireet ovat loppuneet tai ainakin huomattavasti vähentyneet pelkästään säätämällä koneellinen ilmanvaihto päälle. Itse en osaa arvioida, mitä tämä kertoo ongelman laadusta.

Minun ehdotukseni on, että jeesataan teknistä puolta tässä asiassa käyttäjäkyselyjen avulla. Tässä yksi esimerkki siitä, millainen se voisi olla. Kyselyn teettämisessä kestäisi 5 min. Olennaista on, että yksiköt tekisivät kyselyn säännöllisesti, jolloin päästäisiin nopeasti puuttumaan tilanteeseen oireilun lisääntyessä. Ongelmaksi jäisi kyselytuloksen analysointi. Minusta kysely kannattaisi tehdä vain kaupungin henkilöstölle. Esimerkin kyselytulos on aito. Minä en ainakaan osaa sanoa, että ylittääkö kyselytulos sisäilmahaittailmoituksen rajat. Pitäisi olla joku asiantuntija, ehkä työterveyshuollosta, joka linjaisi, että tähän täytyy puuttua. Ensimmäinen steppi olisi varmasti omatarkastuslista, joka nykyisestä ohjeistuksesta löytyy, mutta hyvin nopeasti koneellinen ilmastointi tulisi laittaa päälle ja selvittää ongelmien lähde.

Vastuun käyttäjäkyselyjen tekemisestä ja niiden raportoinneista jättäisin palvelualueille itselleen. Koulupuolella opetushallituskin on herännyt tähän ongelmaan ja lisännyt koulujen hyvinvointiprofiileihin terveysosion, joiden avulla selvitetään myös koulujen terveydellisiä olosuhteita oppilaiden näkökulmasta.

Jarmo Vianderin teknisessä lautakunnassa esittämä mittausstrategia  olisi varmasti tehokas keino puuttua ongelmiin, mutta todella raskas niukoilla resursseilla operoivalle tekniselle toimelle. Voisiko olla niin, että mikäli käyttäjäkyselyn tulokset ylittävät hälytysrajat, niin tekninen toimi tulisi paikalle ”peleineen ja pensseleineen”?

Salon kaupunki ei toden totta ole yksin näiden ongelmien kanssa. Se ei kuitenkaan yhtään lohduta oireilevaa kaupunkilaista tai työntekijää käyttäessään palvelujamme.

 

 

 

Kiinteistöt säästetään hengiltä!

Olen erittäin huolissani kaupungin kiinteistöjen hoitoon kohdistuvista säästötoimista. Kiinteistöjen hoidosta vastaava tilapalvelu on varmasti joutunut tekemään vaikeita ratkaisuja resurssien puutteesta johtuen. Nyt olisi kuitenkin aika käydä luottamushenkilöiden kesken syvällinen arvokeskustelu erittäin heikosta tilanteesta palveluverkossamme.

Otan säästämisen esimerkiksi Perniön liikuntahallin tilanteen. Halli toimii nykyisin pääosin itsepalveluperiaatteella, kun vahtimestarin tehtävä lakkautettiin. Ehdottaisin, että tuleva kaupunginkehityslautakunta tarkastelisi vahtimestarien tarpeellisuutta kaupungin ja taajamien välillä myös tasapuolisuusperiaatteen näkökulmasta.

Kuluvan vuoden aikana on tullut vastaan tilanteita, joissa hallin käyttäjät ovat joutuneet jopa terveydelle vaarallisten tilanteiden eteen. Tämä on ainakin osittain johtunut siitä, että vahtimestari on loistanut poissaolollaan. Hyvin usein ongelmat ovat johtuneet kestämättömän huonosta sisäilmasta. Varsinkin aamuisin tämä on aiheuttanut päänsärkyä ja pahoinvointia hallissa työskenneelle opetushenkilöstölle ja oppilaille.

Selvitellessäni asiaa minulle kerrottiin, että nämä liikuntahallin ongelmat johtuivat pitkälti automaatio- ongelmista ilmanvaihtolaitteiden suhteen. Sattumoisin myös Perniön liikuntahallilla säästetään ilmanvaihdosta sammuttamalla laitteet säännöllisesti yöajaksi ja vähän pidemmäksi ajaksi viikonloppuisin. Osa viikonlopun kuntosalikäyttäjistä on kertonut, että ovet täytyy pitää ulos asti auki, jotta hengitysilma pysyy edes kohtuullisena. Kuntosalin käyttöajalla on suuri merkitys kelvolliseen sisäilmaan viikonloppuisin.

Liikuntahallilla on iv- kytkin, jonka avulla ilmanvaihto saadaan päälle nappia painamalla. Kuulin opetushenkilöstöltä, että sisäilma on parantunut jonkin verran järjestelyllä, jossa hallin siistijä heti töihin tultuaan aamu kuudelta painaa nappia ja varmistaa ilmanvaihdon. Minun tietoni mukaan laitteiden kyllä pitäisi toimia liikuntasalissa jo siinä vaiheessa.

Sinänsähän koulu esimerkiksi toimii vain vuokralaisena liikuntahallilla. Opetushenkilöstö ja siistijät ovat vääriä henkilöitä arvioimaan sitä onko sisäilma kelvollinen vai ei. Sattuipa sähköpalokin talven aikana, jonka jälkeen kukaan ei kertonut onko hengitysilma hallilla vaarallista vai ei. Kenen se olisi pitänyt arvioida?
Sattumoisin Perniön vanhan lukiorakennuksen liikuntasali on nyt kokonaan laitettu käyttökieltoon kelvottoman sisäilman vuoksi. Käsi ylös joka uskoo, että Perniön liikuntahallin sisäilma on kelvollinen kymmenen vuoden päästä tällä kiinteistönhoidon tasolla. Minä en ainakaan usko, mutta olen enemmän kuin mielelläni väärässä.

Kuluvan vuoden ajalta on lukuisia esimerkkejä eri yksiköistä heikosta sisäilmasta. Asioita on korjannut tekninen toimi parhaansa mukaan. Osassa yksiköitä sisäilmaa on yritetty korjata laittamalla ilmastointilaitteet 24/7 käyntiin. Olen keskustellut kolmen eri yksikön johtajan kanssa, missä näin on toimittu. Jokainen heistä on kertonut, että sisäilma on tällä yksinkertaisella toimenpiteellä parantunut valtavasti. Mistä tämän sitten tietää? No siitä, että oireet ovat vähentyneet huomattavasti ja rakennuksessa tuoksuu normaalilta. On asiantuntijoita, jotka sanovat, että koneellista ilmanvaihtoa ei saisi laittaa kokonaan pois päältä ollenkaan.

Kyse on tietenkin rahasta, kun keskustellaan miksei kaikkien kiinteistöjen kohdalla toimita näin. Nyt kirjoitan jotain sellaista mikä saattaa harmittaa minua myöhemmin, mutta esimerkiksi koulujen osalta kyse on nyt arvovalinnasta. Koulurakennuksissa ei ole siis ”varaa” pitää ilmanvaihtoa päällä, mutta samaan aikaa valtuusto on ollut sitä mieltä, että kaupungilla on varaa tarjota opetusta yli lakisääteisen minimin.

Meillä ei ole siis varaa tarjota terveellistä oppimisympäristöä lapsillemme ja nuorillemme, mutta panostamme mielellämme varsinaiseen opetukseen seinien sisällä.
Molemmat asiat ovat toki tärkeitä ja kannatettavia, mutta ainakin minun selkeä arvovalintani on se, että terveellinen oppimisympäristö ja rakennuksissa työskentelevien terveys on kaiken lähtökohta. Sen jälkeen voidaan alkaa miettimään mitä seinien sisällä tapahtuu.

Olin syksyllä läsnä kokouksessa, jossa lasten ja nuorten palveluiden päällikölle Pia Setälälle tuotiin esille huoli koulujen huonosta sisäilmasta ilmanvaihdon säästötoimenpiteiden vuoksi. Hän lupasi ottaa asian esille teknisen toimen kanssa. Valitettavasti asialla ei ollut toivottua vaikutusta ainakaan kevääseen mennessä.

Jarmo Viander nosti tämän valtavan ongelman esille teknisessä lautakunnassa 10.5.2017 § 31. Vastineessa valitettavasti vedotaan resurssipulaan ja taloudellisiin kannattamattomuuksiin.

Minun ehdotukseni tähän tilanteeseen on ensinnäkin se, että jokaisessa yksikössä toteutetaan säännöllisesti sisäilmaoireisiin liittyvä käyttäjäkysely. Tämän avulla saataisiin kenties pienemmät ”tulipalot” sammutettua nopeammin.

On aika keskustella tästä ongelmasta avoimesti. Kun kyseessä on ihmisten terveys, ei voida vedota säästösyihin, vai voidaanko?

Valtuustotyö käyntiin hyvässä yhteistyössä!

Tänään alkoi virallisesti valtuustyö ensimmäisen kokouksen merkeissä. Omalta osaltani kaupunginvaltuusto valitsi minut valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtajaksi sekä kaupunginkehityslautakunnan jäseneksi. Kiitos luottamuksesta.

Uuden valtuutetun on ollut helppo astua ”remmiin” mukaan. Valtuustoryhmä on ottanut uuden valtuutetun hyvin vastaan ja kaupungin järjestämät perehdyttämistilaisuudet ovat olleet hyvä tapa ottaa perusrakenteet haltuun. Oli myös ilo keskustella kaupunginjohtaja Lauri Innan kanssa hieman koulumaailman asioista. Lupasipa tulla syksyllä kahville myös eteläisen Salon sivistyskeskukseen.

 

Kouluverkko jälleen tapetilla!

Päivän Salkkarissa oli uutinen, jonka mukaan kouluverkkoa tarkastellaan jälleen piakkoin. Valmistelu on tärkeää tehdä, koska faktat puhuvat puolestaan. Lasten määrä vähenee tulevina vuosina huomattavasti. Salossa on lukumääräisesti huomattava määrä kouluja oppilasmäärään nähden.
Sosiaalisessa mediassa keskustelu sai odotetusti ”siivet selkäänsä” jo pelkästään asian selvittämisestä. Erityisesti vaaleja edeltäviin vaalikoneisiin tuijotetaan ahkerasti. Kuka on sanonut mitäkin.

Avaan asiaa hieman omasta tulevan valtuutetun näkökulmasta. Kyse on mielestäni lapsen oikeuksista, rahasta ja tasapuolisuudesta, kun keskustellaan Salon kouluverkon tulevaisuudesta.

Aloitetaan rahasta.  Salon talousarviossa(2017) yleisopetuksen oppilaalle on varattu 7124€/oppilas/vuosi rahaa riippumatta siitä missä koulussa oppilas opiskelee. Rahasumma perustuu siihen, että opetusryhmien keskikoko koko kaupungissa on n. 20 oppilasta. Selkeästi suurin osa  opetuksen kuluista koostuu opettajan palkoista. Kiinteistökulut ja kuljetuskulut vaihtelevat kouluittain. Salo on laaja kaupunki, joten kuljetuskuluja tulee aina olemaan ja ne ovat kohtalaisen merkittävä osa menoja.
Sijoitettu summa perusopetukseen on kohtuullinen. Itse koen, että sillä summalla pystytään tarjoamaan laadukasta opetusta lapsillemme.

Aloittavien ykkösluokkalaisten määrän avulla on helppo tarkistella asiaa tasapuolisuusnäkökulmasta. Esim. Kirkonkylän koululla Perniössä näyttäisi aloittavan 41 ykkösluokkalaista eli oletettavasti kaksi luokkaa. Näin ollen budjetoituun 20 oppilaan ryhmäkokoon päästään. Jossakin toisessa koulussa aloittaa esim. kahdeksan ykkösluokkalaista. Mikäli ryhmä aloitetaan tuon kokoisena ilman yhdysluokkaratkaisua, niin silloin kyseisen koulun ykkösluokkalaisiin sijoitetaan lähes tuplasumma rahaa vuodessa verrattuna Kirkonkylän koulun oppilaisiin. Koulukentästä täytyy löytää ”maksumies” kyseisen pienen ryhmän perustamiselle. Jossakin koulussa ryhmäkoko tulee olemaan n. 25 oppilasta ellei enemmänkin, jotta pienen ryhmän aiheuttama kustannus saadaan ”korjattua”.

Oppilasmäärän pieneneminen näkyy valtionosuuksissa, joten jos järjestämme opetusta pienemmissä ryhmissä, niin erotus jää kokonaan kunnan katettavaksi.

Olen keskustellut asiasta eri koulujen edustajien kanssa melkoisen ahkerasti tässä kevään mittaan. Ei ole oikein, että pienten ryhmien aiheuttamat ylimääräiset kulut katetaan toisten koulujen oppilaiden palvelutasosta. Toisaalta ”pienikin” koulu saattaa pystyä järjestämään riittävän ja kohtuullisen kokoiset ryhmäkoot yhdysluokkaratkaisujen avulla. Uuteen opetussuunnitelmaan on tullut myös alakoulun osalta ohjelmaan valinnaisuutta. Todella pienen koulun on erittäin hankaa järjestää aitoa valinnaisuutta oppilailleen talouden resurssit huomioiden. Tämän aidon huolen moni on tuonut esiin. Kyse on lopulta siitä, ollaanko koulun tarjoamaan palvelutasoon tyytyväisiä. Tämä on ensisijaisesti opetustoimen tehtävä kartoittaa asiaa ja pitää huolta lasten tasapuolisesta asemasta.

Omana ratkaisuna tähän lasten lukumääräongelmaan tarjoaisin aggressiivista oppilassijoittelua. Aloittavien ykkösluokkalaisten määristä tehtäisiin johtopäätökset ja lähikoulupäätöksillä tasattaisiin mahdollisuuksien mukaan ryhmiä. Näin toimiessa myös palveluverkon tulisi joustaa. Eli voisi tulla tilanteita, jossa opettaja opettaakin toisella koululla seuraavana lukuvuotena, koska ryhmiä omalla koululla ei riitä. Uskokaa tai älkää, niin tämä on myöskin todella kuuma peruna kouluissa.

Tasapuolisuus on avainasia koko kouluverkkokeskustelussa. Lapsilla tulee olla tasapuoliset oikeudet saada hyvää palvelua ympäri kaupunkia. Salon koulurakennusten tilanne on niin epäselvä, että itse en yhtään tervettä koulurakennusta poistaisi käytöstä tässä tilanteessa.

Jälleen päätään nostavaan Ollikkala- Pajula- keskusteluun voitaisiin etsiä yhteistyön henkeä. Mahdolliset säästöt Pajulan siirtämisestä Ollikkalaan perustellaan oppilasryhmäkokojen kasvattamisella. Väite on täysin omituinen. Asia voitaisiin nytkin laittaa jo kuntoon lähikoulupäätösten avulla, jossa vuodesta riippuen saatettaisiin muutamalle lapselle tehdä lähikoulupäätös Ollikkalaan tai vastavuoroisesti Pajulaan. Opettaja saattaisi välillä olla toisen koulun opettajan lukuvuoden, välillä toisen. Ainoa todellinen säästö joka kyseisellä ratkaisulla voitaisiin saada aikaan on kiinteistökulut. Niistä kun vähennetään jonkin verran lisääntyvät kuljetuskulut, niin säästösumma on todella kosmeettinen ja mitätön kokonaisuuden kannalta.

Syyttävä sormeni osoittaa vahvasti tässä asiassa meihin kuntalaisiin. Meillä on vahvat mielipiteet siitä, että siellä ja siellä alueella on sellaisia ja sellaisia oppilaita, ja siellä ei osata opettaa, mutta täällä osataan.

Sitten vielä lyhyesti yhteen faktaan eli kiinteistökuluihin. Kun koulujen oppilasmäärä laskee ja kiinteistökulut pysyvät samana, niin kaupungin osuus laskusta kasvaa enemmän ja enemmän , koska valtionosuudet pienenevät, joilla on katettu tietenkin myös kiinteistökuluja. Päättäjillä on tässä tilanteessa kolme vaihtoehtoa:
a) kasvattaa opetustoimen budjettia -> veroprosentin korotus
b) Yhdistää kouluja poistamalla käytöstä koulurakennuksia-> kiinteistökuluissa säästetään, jos rakennuksesta päästään eroon tms, mutta kuljetuskustannuksia tulee jonkin verran lisää, sekä oppilaiden koulumatkat pitenevät. Opetuskuluissa säästetään todennäköisesti jonkin verran.
c) Suosia aggressiivista oppilassijoittelua ja murtaa raja- aitoja oppilaaksiottoalueiden välillä. Tällä järjestelyllä saataisiin ”pelastettua” paljon.
d) Tehdä hitosti lapsia.

Toivottavasti kouluverkosta voitaisiin tällä kerralla keskustella asiallisesti ilman suurempia riitoja.