Aihearkisto: Yleinen

Valtuusto hyväksyi uuden strategian – joka päivä parempi

Kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin erittäin merkittävä linja- asiakirja eli kaupunkistrategia. Strategiaprosessi on ollut hyvin johdettu ja tämä varmasti selittääkin sen, että strategia hyväksyttiin ilman suurempia vastalauseita.

Kokoomuksen rooli strategian taustalla on merkittävä. Asian ympärillä on työskennelty ahkerasti, koska yhteinen huolella valmisteltu strategia on luotettavan päätöksenteon perusta.

Hyväksytyllä strategialla halutaan turvata kasvun edellytykset. Salon ylivoimaisesti suurin ongelma tällä hetkellä on laskeva väkiluku. Saloon tarvitaan vetovoimatekijöiden lisäksi pitovoimatekijöitä. Toimivat lähipalvelut ovat perusedellytys vetovoimaiselle ja pitovoimaiselle Salolle. Strategiaan tehtiin vielä loppuvaiheessa melko selkeä linjanmuutos pitkälti Kokoomuksen aloitteesta. Oppimisympäristöjen osalta palveluverkkoon halutaan taata työrauha. Mikäli oppimisen edellytykset eivät toteudu opetuksen tai terveellisten koulukiinteistöjen osalta, niin kuitenkin myös ikäviä päätöksiä voidaan joutua tekemään.
Tämä maltillinen linjaus asettaa entistä suuremman haasteen selvitysryhmälle. Näitä asioita olen käsitellyt tarkemmin aikaisemmassa postauksessani.

Tunnin junaan liittyen saimme iltakoulussa tärkeitä vastauksia. Meille kerrottiin selkeällä Suomen kielellä, että nykyinen ratalinjaus mahdollistaa asemapaikat Muurlan ja Suomusjärven kohdalle ilman varsinaisia asemapaikkavarauksiakin. Olennaista on se, että väestöpohja on riittävä, jota se ei vielä tällä hetkellä ole. Tällaisen valtavan hankkeen saaminen Varsinais-Suomeen vaatii tiukkaa edunvalvontaa eri tahoilta. Tämä olisi helpompaa, jos kaikkien viesti hankkeen tarpeellisuudesta olisi selkeä. Tosiasia on se, että osa valtuutetuista kyseenalaisti jopa koko hankkeen.

Nuorten harrastustakuu aloitteen seurauksena toimenpiteet jäivät vähän vaisuiksi. Toki asia on monisyinen eikä asia ole heti valmis, mutta hieman terävämpiä johtopäätöksiä olisin kaivannut esimerkiksi siihen, miten virtuaalipelejä pelaavien poikien sosiaalisuutta voitaisiin tukea. Marjatta Hyttinen ja Marko Tapio käyttivät mm. erinomaiset puheenvuorot asiaan liittyen.

Hajalan päiväkodin korjauspäätös seuraa omalta osaltaan kasvua tukevaa strategiaa. Tämän päätöksen hallinnollisista kiemuroista voisi varmasti kirjoittaa kirjan, mutta lopputuloksena on se, että lehtitietojen mukaan koko virkamieskunta kannatti remonttiesitystä. Asia päätettiin myös valtuustossa yksimielisesti.

Länsirannan paviljonkikaavaa on riepoteltu jo jonkin aikaa. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen, jonka mukaan pyritään aloittamaan uudelleen kaavamuutos, joka mahdollistaisi paviljonkiravintolan. Valtuusto ei rajannut paikkaa mitenkään, vaan jätti asian jatkojalostamisen virkamiesten tehtäväksi.

Kokouksessa oli paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi asia täytyy vielä nostaa ylitse muiden. On häpeällistä, ettei Salossa saada videointia toimimaan valtuuston kokouksien yhteydessa. Kyseessä on varsin yksinkertainen asia, ja jos joku väittää muuta, niin on väärässä. Pyydän asiasta selvityksen tietohallintojohtajalta. On jo noloa politiikan uskottavuuden kannalta, ettei tätä merkittävää avoimuuden edistäjää saada kuntoon.

 

 

 

 

Miksi kouluverkosta on mahdotonta puhua kiihkottomasti?

Salon kouluverkko nousi keskusteluihin tällä viikolla, kun pitkälti Kokoomuksen aloitteesta strategiatekstiin haluttiin muutos. Muutos, jonka henki on se, että kouluverkkoon ei laajamittaisesti kajota tällä valtuustokaudella. Yksittäisten koulujen tilannetta voidaan joutua tarkastelemaan mikäli koulu ei pysty tarjoamaan riittäviä oppimisen edellytyksiä opetuksen laadun tai tilojen suhteen.
On tärkeää, että mikäli tämä sattuisi olemaan päättäjäenemmistön yhteinen ajatus, niin tämä viestitään myös virkamieskunnalle, joka lähtee oppimisympäristöselvitystä tekemään.

Ilmeisesti tämä ei kuitenkaan ole poliittisen enemmistön tahtotila tai sitten asian esittäjä on ollut ”väärä”. Kun viime vuoden lopulla esitettiin ensimmäisiä ajatuksia kouluverkon tulevaisuudesta, niin listalla olivat muutaman valtuustokauden aikavälillä laajamittaiset koulujen lakkautukset. Kun aloittelin julkista keskustelua asian tiimoilta, niin salolaista ”avoimuutta” kesti 20 minuuttia, jonka jälkeen kerrottiin, että asiasta ei ole syytä keskustella julkisesti. Siis tulevan kuntarakenteen tärkeimmästä palvelurakenteesta ei ole sopivaa käydä julkista keskustelua. Tuossa vaiheessa minulla kävi mielessä, että kuinka tyhmänä tavallisia kuntalaisia oikein pidetään.

Minua häiritsee tämän viikon keskustelussa seuraava asia. Osa päättäjistä ajattelee, että Salossa kouluverkkoon tarvitaan mahdottomasti isoja muutoksia, jotta oltaisiin jotenkin nykyaikaisia. On keksitty hienoja ongelmia, joiden ratkaiseminen on jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Palaan niihin hetken kuluttua.
Salon kouluilla on erinomainen maine valtakunnallisesti. Kysykää asiaa vaikka Aija Rinkiseltä opetus- ja kulttuuriministeriöstä tai Anneli Rautiaiselta opetushallituksesta, jotka ovat viime vuosina säännöllisesti pyytäneet Salon kouluja esittämään toimintakulttuuriaan ja kehittämistyötään valtakunnallisessa kehittäjäkouluverkostossa.  Salossa on sellaisia vahvuuksia kouluverkossa, joita muissa kunnissa voidaan vaan kadehtia. Muutaman tärkeimmän mainitakseni:
1) Lähikouluperiaate toimii erinomaisesti eli oppilailla on varsinkin perusopetuksen alaluokilla koulu lähellä kotia.
2) Opetusryhmien koot ovat kohtuulliset. Tästä asiasta iso kunnia kuuluu kaupungin päättäjille, jotka ovat vaikeinakin vuosina panostaneet opetukseen.
3) Opetusta annetaan yli valtakunnallisen minimin. Aikaisemmin kyettiin panostamaan opetukseen, jopa enemmän, mutta edelleen tehdään ylimääräisiä panostuksia.
4) Kolmiportaisen tuen antaminen ei ole ollut mikään valtakunnallinen menestystarina. Salossa tässä ollaan onnistuttu kuitenkin vähintään kohtuullisesti. Erityistä tukea saavia oppilaita on prosentuaalisesti paljon, joka vaatii resursseja.
5) Salossa on tarjolla erinomaiset toisen asteen koulutusvaihtoehdot

Mikäli lopettaisin tekstin tähän, niin tulisi varmaan sellainen kuva, että oppimisympäristöjä ei edes tarvitsisi miettiä, kun kerran ”haasteita” ei ole, mutta se ei pidä paikkaansa.Itseasiassa se on juuri päinvastoin. Nyt jos koskaan tarvitaan työryhmää, joka miettii millä keinoilla nämä erinomaiset asiat saadaan säilytettyä Salossa. Liian usein lähdetään liikkeelle väärällä jalalla ja aletaan puhumaan siitä, miten kouluista päästään eroon! Minä haluan puhua siitä, miten elinvoimaiset koulut saadaan säilytettyä lähikouluperiaatteen mukaisesti.
Jossakin kohtaa tulee vastaan tilanne, että koulu on liian pieni, jotta se voisi tarjota lapselle riittävät oppimisen edellytykset. Minä en tiedä missä tuo raja kulkee, mutta siitä olisi hyvä keskustella. Tämäkään väite ei ole täysin aukoton. Onhan meillä oppilaita kotiopetuksessakin yhden oppilaan koulussa.
Suurin edistysaskel Salon kouluverkossa tulisi ottaa opetusorganisaation ja oppilassijoittelun joustavuuden suhteen. Tämän asian ongelma on se, että hallinnon hartiat ovat äärimmäisen kapeat. Tällä joustavuudella tarkoitan ensisijaisesti seuraavia asioita:
1) Millä periaatteilla opettajan virka siirretään tarvittaessa toiseen kouluun keskimääräisten ryhmäkokojen tasaamiseksi.
2) Millä periaatteilla opettajan virka lakkautetaan tarpeettomana.
3) Millä periaatteilla oppilassijoittelussa otetaan huomioon se, että kaikkiin kouluihin muodostuu riittävän, mutta kohtuullisen kokoiset opetusryhmät.
4) Millä periaatteilla kaikille kouluille taataan riittävät tukipalvelut kuraattorit ja psykologit mukaanlukien.

Nämä kysymykset ovat ratkaisevia sen suhteen pysyykö kouluverkon kustannukset kohtuullisina Salossa. Sitten niihin muihin ratkaistaviin ongelmiin.
1) Koulukiinteistöt: Tämä asia täytyy olla joka tapauksessa kunnossa. Suomessa on valtava ongelma julkisten rakennusten kunnon kanssa eikä Salossakaan olla säästytty näiltä ongelmilta. Koulu ei kuitenkaan ole pelkkä kiinteistö missä se sijaitsee.
Kiinteistöjen käyttöä yhdistysten ja kuntalaisten kohtaamispaikkana tulee helpottaa ja lisätä.
2) Oppimisympäristöjen muunneltavuus: Osassa rakennuksissa tämä on helpompi ratkaista, osassa vaikeampi. Muutamissa pienissä kouluissa, joissa olen vieraillut viime viikkoina, on ollut kaikkein parhaimmat ratkaisut muunneltavuuden takaamiseksi. Eli koulun koko ei ole tae muunneltavuuden varmistamiseksi. Nähdäkseni riittävä koko pinta- alallisesti on olennaisin asia tässä kohtaa.
3) Johtajuuden varmistaminen: Salossa on ollut jo vuosia ratkaisu myös pienten koulun johtajuuden tukemiseksi eli aluerehtorijärjestelmä. Valitettavasti tämä joutui leikkurin alle hankalina vuosina. Missä koulun johtajuuden arvostaminen oli tuolloin? Itse pidän tällaista koulunjohtaja+ riittävästi resursoitu aluerehtorimallia huomattavasti parempana ratkaisuna kuin esimerkiksi kiertävää kyläkoulurehtoria.

4) Valinnaisuuden varmistaminen: Hyvin pieni osa- alue alakoulujen toimintaa. Tutustuin Salon koulujen työsuunnitelmiin ja havaitsin, että koulut ovat kehitelleet erittäin innovatiivisia malleja taatakseen tämän mahdollisuuden. Tämä on erityisesti todella pienissä kouluissa aito haaste.

5) Kielten opetuksen mahdollisuudet: Kouluihin on jo nyt rakennettu langattomat verkot. Tietokoneita hankitaan joka kouluun 1:2 oppilasta kohden. Mahdollisuudet kielten oppimiseen ovat erinomaiset. Tutustuin juuri viikolla Tutorhousen tarjoamaan konseptiin etäopetuksessa. Tarjolla on mm. Saksan, Ranskan, Venäjä, Italian, Espanjan, Japanin ja Kiinan opintoja alkeista syvemmällä. En malta olla mainitsematta ajatusta, että Salossa tulevaisuudessa alakouluilla olisi yhteinen valinnainen kielipalkki tiettyyn aikaan viikossa, jolloin tarjottaisiin suurinta osaa edm. kielistä kaikkien alakoululaistemme saataville riippumatta koulusta mieluiten oman organisaation opetushenkilöstön toimesta.

Tässä edellä olen käsitellyt asioita hyvin pintapuolisesti höystettynä omilla kuntalaisen näkemyksilläni.

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota sanan vastuullisuus käyttöön. Todella monet edellä mainituista haasteista olisi helppo ratkaista muodostamalla massayksiköitä kaupunkiimme. Tällöin kuitenkin kärsisi minulle tärkein periaate eli lähikouluperiaate. Minusta tämän vaihtoehdon valitseminen ei ole missään tapauksessa vastuullista. Minä toivoisin, että työryhmä lähtisi liikkeelle nimenomaan lähikouluperiaatteen mukaisen kouluverkon säilyttämisestä myös jatkossa. Välttämättä se ei kokonaan onnistu. Asenteilla on erittäin suuri merkitys tässäkin asiassa. Mikäli syksyinen ”lakkautuskaavio” olisi julkaistu, niin se olisi ollut valtava strateginen virhe. Kaupunkiin pyritään saamaan lisää asukkaita. Lapsiperheen on hankala muuttaa alueelle, jonka koulun tiedetään olevan lakkautuskeskusteluissa mukana. Koulu on tärkein lähipalvelu lapsiperheille.

Minulle vastuullisuutta on se, että pyritään löytämään ratkaisut elinvoimaisen lähikouluverkon ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa. Mikäli tämä ei kaikkien yksiköiden kohdalla ole mahdollista, niin ollaan yhdessä pettyneitä siitä eikä iloita joidenkin ”kylien” tilanteesta.

Hienot koulut ovat myös kilpailuvaltti asukkaiden saamiseksi. Viestintästrategia on tältä osin lievästi puutteellinen Salossa – sitä ei ole!

Maalaisjärkikatastrofi mahdollinen Ylhäistentiellä

Ylhäistentie on surkeassa kunnossa. Tänä vuonna asvalttiteiden kunnostukseen varattuja määrärahoja ei ole leikattu, joten korjaus on vihdoin listalla. Asia päätettiin lopullisesti eilen kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa. Kyseiseen tiehen liittyy suuri ongelma. Tie on muistaakseni Närveläntien risteykseen asti kaupungin hoidossa ja siitä eteenpäin ELYn. Katumestari Kari Kanerva on jo aikaisemmin yrittänyt vedota Elyyn korjaustarpeen vuoksi, tuloksetta.

On siis suuri vaara, että kun kaupunki korjaa asvaltin Närveläntielle asti kesällä, niin loppupätkä on edelleen kelvottomassa kunnossa. Päätimme vielä lähettää virkamiehen välityksellä esityksen Elyyn, että loppupätkäkin otettaisiin korjauslistalle Elyn osalta. Luulisi sen olevan kaikkien veronmaksajien etu, että korjaus suoritettaisiin samaan aikaan yhteisprojektina. Toivottavasti myös loppupätkä saadaan kuntoon.

#ylhäistentie #ely #järkikäteen

Aika päättää Hermannin koulurakennuksen tulevaisuudesta

Eilisessä kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa(10.4.) linjattiin askelmerkeistä Hermannin koulun tulevaisuuden suhteen. Vanhasta kiinteistöstä on tehty korjaussuunnitelma. Ensinnäkin täytyy vielä todeta, että Hermannin koulun alapohjasta on tutkittu ja löydetty erittäin merkittävät vauriot. Näiden vaurioiden yhteyttä terveysongelmiin jokainen voi vain arvata, koska lääketieteen ammattilaiset ovat kovin erimielisiä oire- syy- yhteyksistä liittyen sisäilmaongelmiin. Korjaussuunnitelmassa esitetään Tiivistyskorjaus vaihtoehto(190 000€) ja laajempi alapohjan avaamiseen perustuva vaihtoehto(400 000€).

Ennen kuin aletaan edes miettimään mahdollista korjaustavan valintaa, niin halutaan saada selvyys siitä, tarvitseeko lasten ja nuorten palvelut Hermannin kiinteistöä. Tämän vuoksi päätimme lähettää asian lausunnolle jo tässä vaiheessa. Oppimisympäristöselvityksen perusteissa on kerrottu, että osa tiloista on vajaakäytöllä ja tämä ongelma pitäisi ratkaista. Tarvetta ei siis välttämättä ole. Toisaalta Uskelan koulukin taitaa jonkin verran kallistua tielle päin, joten tarvetta saattaa kyllä tulla. Uskoisin, että lausunto tullaan käsittelemään opetuslautakunnassa, koska se onasiana niin suuri.

Tässä kuitenkin hieman omia näkemyksiäni asiaan. Syksy ja uusi lukuvuosi lähestyy kovaa vauhtia, joten vitkasteluun ei ole liiemmin aikaa. Täytyy tehdä päätös Hermannin koulun kiinteistöstä. Hermannin koulun henkilöstö ja oppilaat ovat joutuneet painimaan epäoikeudenmukaisen sisäilmaoirevyyhdin parissa riittävän pitkään. Itse en tule hyväksymään minkäänlaista tiivistyskorjausta keinona palata vanhaan kiinteistöön. Olen ollut yhteydessä maan johtaviin sisäilmakorjausasiantuntijoihin ja pyrkinyt muodostamaan käsitystä asiasta. Tutkimuksien mukaan suurin osa tiivistyskorjauksiin perustuneista remonteista on epäonnistunut! Jostain syystä ilmavuoto on alkanut usein jo muutaman kuukauden kuluttua remontista. Tässä muutama linkki näihin asioihin.

Tiivistyskorjauksen elinkaari on ehkä vain viisi vuotta

Tiivistyskorjausten epäonnistumisista on otettu opiksi Vantaalla

Suurin osa johtavista asiantuntijoista, joihin olin yhteydessä, on sitä mieltä, että parasta mitä tiivistyskorjaukselta voidaan vaatia on se, että se on vain väliaikainen ”paikkaus”. Sillä voidaan siirtää ongelmaa pari vuotta eteenpäin. Osa asiantuntijoista ei hyväksy tiivistyskorjausta edes väliaikaisena vaihtoehtona.

Minusta olisi väärin vaatia sisäilmakriisin keskellä ollutta yhteisöä palaamaan tiloihin epämääräisen tiivistyskorjauksen jälkeen.

AMK- rakennus on kiinteistönä hyvä koulukäyttöön, mutta siellä on muutamia puutteita. Minusta kannattaisi harkita erittäin vakaasti kyseistä rakennusta Hermannin koulun kiinteistönä jatkossakin. Pysyvä muutos vaatisi varmasti muutamien erikoisluokkatilojen ja piha- alueen rakentamista. Toivoisin, että asiassa kysyttäisiin myös henkilöstön ja oppialaiden mielipidettä. Luulisin, etteivät hekään välttämättä tyrmäisi pysyvää ratkaisua.

Mitä sitten Hermannin kiinteistölle. Rakennus on paikallisesti suojeltu. Mikäli palveluverkosta ei löydy käyttöä kyseiselle kiinteistölle, niin jätetään korjaamatta, tehdään asemakaavanmuutos ja myydään eniten tarjoavalle. Tontti on erinomainen moneen käyttötarkoitukseen. Kaavamuutos kannattaa tehdä ensin, jotta ostaja uskaltaa satsata tonttiin.

Onneksi demokratiaan kuuluu se, että omat ajatukset eivät mene aina sellaisenaan läpi. Tää olis muuten liian helppoo.

#hermannintulevaisuus #tiivistyskorjaus #ehdotonei

Länsirannalla ei mitään uutta – odotettu kaavapäätös

Salon kaupunginhallitus teki eilen 12.2. täysin odotetun päätöksen keskeyttää Länsirannan kaavahanke. Asia oli hyvin perusteltu päätös. Olen itse ollut asiaa käsittelemässä kaupunkikehityslautakunnassa ja tutustunut tarkasti lausuntoihin asian ympärillä. Olisin toivonut edellisessä lautakunnan kokouksessa, että kaava olisi vielä palautettu pöydälle ja käyty neuvottelu paikasta kaupunginjohtajan johdolla. Kaikki osapuolet pitivät yhteistä neuvottelua tärkeänä.

Eilisen päätöksen jälkeen täytyy ihmetellä hallituksen puheenjohtajan ja muutaman muunkin poliitikon ulostuloja hallituksen päätöksestä. Itkuhymiöin uhriutuen toitotetaan, että yritysystävällisinä kehitysmyönteisinä henkilöinä olisimme vieneet asiaa eteenpäin, mutta asia torpattiin ”salaliittojen avulla parkkipaikkoihin vedoten”.

Kaavan edistäjät ovat kertoneet heidän äänestyspäätöksenä kertovan yrittäjäystävällisyydestä!? Minun on vaikea ymmärtää tätä näkemystä. Kaavaselostuksen liitteissä on pitkä yksimielinen lausunto Salon yrittäjät- järjestöltä. Yrittäjät ovat täysin asiallisesti perustelleet kantansa. Heillä ei ole mitään itse paviljonkihanketta vastaan – päinvastoin. Paikka länsirannassa on Salon yrittäjien mielestä väärä. Jäikö tämä lausunto kokonaan lukematta osalta hallituksesta vai miten tämän äänestyskäyttäytymisen jälkeen voi tituleerata itseään yrittäjäystävälliseksi? Asia on ollut myös yrittäjäjärjestölle vaikea. He ovat asian perusteellisen harkinnan jälkeen tehneet oman kannanottonsa.

Tästä asiasta on paljon opittavaa. Tuntuu siltä, että koko prosessia leimaa täydellinen mustavalkoisuus. Lisäksi poliitikkojen keskinäisen arvostuksen puute on hämmentävää. Missä muussa ”työyhteisössä” halutaan jatkuvasti leimata ja vääristellä toisten mielipiteitä ja puheita. Oma tarinansa ovat politiikasta vetäytyneet ”selkään puukottajat”, joiden juttuja täytyy vähän suodattaa.  Sopimisen kulttuuriin on hyvä kiinnittää huomiota kaupungin toiminnassa. Kaupungin olisi ehdottomasti pitänyt järjestää neuvottelu jo kaavahankkeen alkuvaiheessa Salon yrittäjien johdon, uusien yrittäjäehdokkaiden ja kaupunkikehityksen kesken. Itse ehdotin mahdollisuutta tälle neuvottelukulttuurille tammikuun aikana, mutta asia tuli vastaan liian nopeasti. Sekä kaupunginjohtaja, yrittäjien puheenjohtaja että uusi yrittäjäehdokas pitivät keskinäistä neuvottelua tärkeänä.

Yhteenveto: On helppo ymmärtää Jukka ja Katri Ollilan turhautuminen. En ole kuullut kenenkään vastustavan itse paviljonkia. Uusi tasokas ruokaravintola olisi hieno asia Salolle. Olen ollut prosessin aikana yhteydessä muutamaan otteeseen Jukka Ollilan kanssa ja arvostan todella hänen ajatuksiaan asian tiimoilta.
Tämä päätös on nimenomaan kaupungin ja sen päättäjäorganisaation epäonnistuminen Länsirannan suhteen. Suurin syy tähän on se, että olemme hieman eri mieltä Länsirannan soveltuvuudesta tämän sinänsä erinomaisen idean sijoituspaikaksi. Kuten demokratiassa yleensä, enemmistön mukaan mennään. Päätös on pettymys myös Salon Kokoomukselle, koska sopiva paikka paviljongille ei vielä löytynyt.

Ehdotan edelleen, että kaupunki järjestäisi iltapäiväkahvit yrittäjäjärjestön puheenjohtajan ja Olliloiden kanssa. Kaavaselostuksen liitteenä oli esitelty erinomaisia vaihtoehtoja paviljongin sijoituspaikalle. Kaavatyön olisi viisasta lähteä liikkeelle sopimalla eikä riitelemällä.

Loppusanat: Minusta nyt olisi aika käyttää kaavoituksen voimavaroja hankkeisiin, joista olemme varmasti kaikki jo samaa mieltä. Hajalan, Tavolan ja Suomusjärven kaavat tarvitaan pikavauhtia eteenpäin moottoritien hyödyntämiseksi. Keskusta- alueesta pääsemme keskustelemaan uudestaan ihan lähiaikoina, eiköhän paviljongille hieno paikka vielä löydetä!

 

 

 

Kaksi isoa tavoitetta Salon kouluihin

Politiikkavuosi on käynnistynyt hyvin. Kaupungin strategiaseminaarissa valtuutetut saivat erinomaista tietoa Salon tilanteesta eri mittareiden avulla. Oli myös mukava tutustua lukuisiin uusiin ihmisiin seminaarin pyörteissä. Suurten hankkeiden onnistumiseksi tarvitaan jokaisen salolaisen tuki. Kaupungin julkisuuskuva on ihmistensä näköinen.

Omaa politiikan suuntaa aion hieman korjata. Sivistyksen ja kulttuurin sekä kaupunkikehityksen asiat ovat edelleen lähellä sydäntä, mutta olen ollut hieman sinisilmäinen. Päättäjien tulee vaatia hieman enemmän joissakin asioissa.

Esitin ennen joulua, että oppimisympäristöselvitystä tulisi siirtää niin paljon eteenpäin, että koulutilojen kunto on varmasti tiedossa. Osa päättäjistä moitti allekirjoittanutta sitoutumattomuudesta asiaan. Nyt tämän vuoden puolella, kun selvitystä on järkevästi siirretty ainakin syksyyn, kaikki kehuvat kilpaa, että siirto on ollut hyvä ratkaisu, jotta selvitys tehdään huolella. Poliittinen muisti tuntuu olevan joillakin aika lyhyt. Osa tuntuu odottavan oppimisympäristöselvitystä kuin kuuta nousevaa, sateentekijää, joka ratkaisee kaikki pulmat sisäilmaongelmista lähtien. Minusta selvitykselle ladataan aivan liian suuria odotuksia. Salossa on asiat kouluissa tällä hetkellä kokonaisuutena erittäin hyvin. Opetuksen kustannukset ovat kaupungin koko huomioiden kohtuulliset. Opetusryhmät ovat sopivan kokoisia. Rakennusten kunto vaihtelee, mutta kouluissa on löydetty jo ratkaisuja oppimisympäristökysymyksiin.

Lasten vähenemisen myötä on selvää, että kouluverkkoon tulee kohdistumaan suuria paineita lähivuosina. Ennemmin tai myöhemmin joudutaan vastaamaan kysymykseen: minkä kokoinen koulu kykenee tarjoamaan nykyaikaista opetusta. Moni näkee tässä asiassa huomattavasti enemmän uhkakuvia kuin minä itse. Koulu on kylien elinvoimaisuuden kannalta tärkein lähipalvelu. Lähikouluasia ei ole pelkästään kustannuskysymys. Kyseessä on lähinnä arvovalinta.

Haluaisin kaksi isoa muutosta aikaan opetukseemme. Kielten opetusta on lisättävä, jotta pysymme työelämän kielitaitovaatimusten tasalla. Tämä työelämä on meillä käsillä tässä ja nyt. Esim. Turun telakalla saattaa olla työkavereita 10 eri maasta. Yhteisen kielen olisi syytä löytyä. Kokoomuksen valtuustoryhmä teki aloitteen, jotta kielten opetus alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta varhennettuna. Tämä on myös arvovalinta. Toiset päättäjät puhuvat kielten opiskelun vähentämisestä, koska ei niitä kieliä välttämättä tarvitse, eikä välttämättä oppilaita kiinnosta opiskella. Onko se edes kivaa? Tällaiset puheet eivät ole siitä maailmasta, jossa minä elän. Jotain poliittisesta keskustelusta kertoo se, että tämän aloitteen vastaanotossa alettiin keskustelemaan siitä, että mitä mieltä kukakin on joskus aikaisemmin ollut, kun kielten opetusta on vähennetty. Katsotaan mieluummin eteenpäin.

Olen seurannut viime vuosina huuli pyöreänä ns. ”digiloikkaa” opetusalalla ja miettinyt mikä tässä olisi viisainta. Oppiva Salo- ohjelmassa on linjattu oppilaslaitteen hankkimisesta joka toiselle oppilaalle eli 1:2. Olen itsekin pitänyt mallia varsin hyvänä, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin. Nyt kun opetushallituskin on ”herännyt” digitaalisen materiaalin tuottamiseen, niin henkilökohtainen laite alkaa tuottaa entistä enemmän lisäarvoa oppimiseen. Ehdotin valtuustoseminaarissa, että tavoitetilaksi Salossa otettaisiin se, että jokaisella peruskoulun oppilaalla olisi käytössään kannettava tietokone. Asia ei ole niinkään kustannuskysymys, vaan periaatteellinen. Tietokoneen ei ole lähtökohtaisesti tarkoitus korvata oppikirjoja. Kehittyvät digimateriaalit ovat kuitenkin niin hyviä, että joissakin kohtaa on perusteltua käyttää niitä. Pääsin tutustumaan kielten sähköiseen tehtäväkirjaan, jossa kone antoi saman tien palautteen oikeista vastauksista aukkotehtäviin ja esitti vielä muut mahdolliset vaihtoehdot saman asian sanomiseksi. Opetushallitus on herännyt asiaan aloittamalla digimateriaalin valmistamiseksi kokeiluprojekteja. Opetushallituksen rahoittamat materiaalit olisivat kaikkien käytössä. Tämä tuo myös pieniä kustannussäästöjä. Jos jokaiselle oppilaalle saataisiin käyttöön oma kannettava, niin opettajilla olisi aivan erilaiset mahdollisuudet hyödyntää uudenlaista pedagogiikkaa. Omien laitteiden avulla olisi pienissäkin kouluissa mahdollista etäopetuksen avulla osallistua esim. monipuoliseen kielitarjontaan. Suunnittelu voisi olla pitkäjänteistä ja laitetta hyödynnettäisiin vain silloin kun se olisi pedagogisesti järkevää. Haluan olla edistämässä tätä asiaa.

Tässäpä vähän ajatuksia tälle vuodelle opetuksen puolelle. Postailen lähipäivinä kaupunkikehitykseen liittyviä asioita.

 

 

 

Märynummen koulun tulevaisuus

Kuvittelin jääväni joulutauolle paikallispolitiikasta muutama tunti sitten, mutta Salon seudun sanomat pilasivat suunnitelmani mielenkiintoisten mielipidekirjoitusten muodossa. Oli myöskin pakko tarkistaa valtuuston videotallenteesta keskustelun kulku Märynummen asiaan liittyen.

Olen vakuuttunut siitä, että kaikki luottamusmiehet parhaansa mukaan tekevät mielestään vastuullisia ratkaisuja. Märynummen lasten sijoittaminen Armfeltin kouluun ei ole ollut ongelmatonta. Tilanne helpottuu olennaisesti vuodenvaihteessa, kun koulussa vapautuu luokkatilaa. Väistötilapäätös on tehty valtuustossa, vaikka opetuslautakunta on se paikka, jossa asiat tulisi päättää monipuolisen virkamiesvalmistelun kautta.

Olennainen kysymys lienee se, että mikä on Märynummen koulun tulevaisuus. Minä olen sitä mieltä, että Märynummella tarvitaan koulu jatkossakin. Ei pidä kuitenkaan työntää päätään pensaaseen ja sulkea faktoja pois mielestä. Märynummen koulun tämän hetkinen oppilasmäärä on 78 oppilasta. Viiden vuoden kuluttua vastaava luku on 59. Tämän hetkisten veronmaksajien panostusten perusteella koulun rakenne olisi tuolloin kolmiopettajainen yhdysluokkaopetusta tarjoava yksikkö. Oppimisympäristöselvityksessä katsotaan asioita monipuolisesti tulevaisuus silmällä pitäen. Hannu Eevan näkemys on, että kouluja vain pikkuhiljaa suljetaan ja suljetaan. Tästä olen jyrkästi eri mieltä.

On ihan mahdollista, että Märynummelle päätetään rakentaa uusi koulu yllä mainitun yhdysluokkarakenteen varaan. On kuitenkin muitakin vaihtoehtoja, jotka tulisi selvittää. Esimerkiksi Muuramessa on saatu erittäin hyviä kokemuksia jo 15 vuoden ajalta mallista, jossa alkuopetus(luokat 1.-2.) toimivat päiväkotien esiopetuksen yhteydessä ja muut luokat hieman isommissa yksiköissä. Tämän mallin suuri etu kustannusten kannalta olisi se, että kalliita erikoisluokkatiloja(käsityöt jne.) ei tarvitsisi ylläpitää. Märynummen kohdalla tämä malli tarkoittaisi yhteistä uudisrakennusta päiväkodille ja alkuopetukselle.

On tehty myös ratkaisuja, joissa 5.-6. Luokat siirtyvät yläkoulujen yhteyteen opiskelemaan. Myös tälle mallille löytyy omat perustelunsa.

On aika ottaa faktat esiin. Viiden vuoden päästä Salossa on pelkästään alakouluissa yli tuhat oppilasta vähemmän(-32%). Tämä tarkoittaa varovaisesti arvioiden yli 50 opettajaa vähemmän ja 30% vähemmän tilakustannuksia olettaen, että veronmaksajat eivät ole valmiita kovasti lisäämään panostustaan palveluverkkoon. Kylien elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta. Kaikkea ei voi mitata rahalla. Uskoisin, että tuolla keskimmäisellä alkuopetus- esiopetus mallilla olisi mahdollisuus ratkaista osa ongelmista Salossa. Kolmannelta luokalta eteenpäin voisi olla perusteltua opiskella oman ikäisten luokissa, monipuolisten kieli- ja valinnaisainemahdollisuuksien koulussa. Kerhotoimintaan saataisiin varmasti myös aitoa potkua hieman isommassa yksikössä ja kavereiden löytäminen helpottuisi. Muuramen viesti tästä mallista oli se, että erityisesti huoltajat ja lapset ovat tyytyväisiä malliin. Henkilöstölle tilanne ei ole optimi, koska pienessä yksikössä ei montaa kolleegaa ole. Yksi opettaja ja yksi ohjaaja saattaisi olla koko henkilöstö pienessä alkuopetuskoulussa.

Vaihtoehdot tulee selvittää huolella virkamiesten toimesta, vaikka siihen menisi vähän aikaakin. Vaikka säästöpaine on ilmeinen, niin uskon että on löydettävissä malli, jossa tarjotaan vielä parempaa palvelua kuin tällä hetkellä.

Olen iloinen, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Karnisto- Toivonen(sdp.) käytti valtuustossa hyvin realistisen puheenvuoron selvitystyön tärkeydestä. Hän ei ollut valmis hosumaan Märynummen päätösten kanssa.

Salossa panostetaan koulutukseen ja tilanne useimmissa kouluissa on erinomainen. Ei ole koulujen vika, että lapset vähenevät radikaalisti. Uuteen tilanteeseen tulisi suhtautua suurena haasteena ja kääntää asia voitoksi. Yksi hyvä puoli on ainakin se, että kaikkia sisäilmaongelmien kanssa painivia rakennuksia ei välttämättä tarvita.

Minulla on muutama toive selvitystyöhön. Toivon, että Salossa on jatkossakin laadukkaat oppimisympäristöt kaikilla oppilailla, kylien elinvoimaisuudesta pidetään huolta, mutta talousnäkökulmaa ei unohdeta.
Salon veropohja ohenee entisestään. Meillä ei ole varaa naapurikuntien kanssa kilpaillessa paisuttaa kuluja entisestään, koska tämä tarkottaisi veroprosentin korottamista. Toivoisin taloudesta huolehtivan päättäjäjoukon kasvavan entisestään.

Salolaisten olisi hyvä ymmärtää kuinka hienosti asiat Salossa ovat. Turhan usein vaivutaan synkistelemään huonojen uutisten alhoon.

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoille! Jatketaan hyvää yhteistyötä uutena vuotenakin.

Arttu Karhulahti
kaupunginvaltuutettu (kok.)