Kirjoittajan arkistot: arttukarhulahti

Perniön keskustan kouluihin suunnitellaan muutoksia

Syksy etenee koulumaailmassa vauhdilla ja syysloma lähestyy. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön sekä lukion että perusopetuksen puolella. Uusi opetussuunnitelma on asettanut uusia vaatimuksia opetustiloille. Erilaiset oppimistyylit vaativat erilaisia oppimisympäristöjä. Perniössä oppimistilojen nykyaikaistaminen on hyvässä vauhdissa. Perniön lukion muutto yhteiskoulun tiloihin muutama vuosi sitten on ollut oikea ratkaisu. Muutto on ollut sekä taloudellisesti että pedagogisesti erinomainen ratkaisu. Koulurakennukseen on saatu uusia oppimistiloja ja kouluviihtyvyys on hyvinvointiprofiilin mukaan erinomaisella tasolla. Tänä syksynä yhteiskoulun tilojen muuntamista jatketaan luopumalla perinteisestä kielistudiosta ja ATK- luokasta. Aika on ajanut molempien ohi.

Perniön lukion vanha koulurakennus on pikku hiljaa tullut ”tiensä päähän”. Opetuslautakunnan hyväksytty talousarvio pitää sisällään positiivisia viestejä Perniön koulujen tulevaisuuden suhteen. Kirkonkylän koulun kauan kaivattu remontti on budjetoitu alkavaksi ensi vuoden aikana. Näin sivusta seuranneena on voinut vaan ihmetellä miksi kaupunki on reagoinut niin hitaasti koulun remonttitarpeeseen.  Itse remonttiin on varattu yhteensä kolme miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019. Lautakuntien talousarvioesitykset eivät kaikki varmasti mene sellaisenaan läpi, mutta Kirkonkylän koulun remonttia ei voida enää siirtää. Samassa yhteydessä on tarkoitus tehdä sellaiset käsityötilat Kirkonkylän koulun yhteyteen, joita voi käyttää myös Perniön yhteiskoulu, kun vanhan lukion yhteydessä olevat nykyiset tilat poistuvat. Perusopetuksen osalta kotitalousluokka on tarkoitus siirtää yhteiskoulun tiloihin taloussuunnitelman mukaan vuonna 2020. Tämän jälkeen perusopetus ei enää tarvitsisi vanhan lukiorakennuksen tiloja.

Yhteiskoulu on tällä hetkellä käytännössä täynnä, koska opiskelijoita on yhteensä 283(yhteiskoulu 206, lukio 77). Oppilasmäärät tulevat ennusteiden mukaan laskemaan myös Perniössä tulevina vuosina – lähivuosina kuitenkin hyvin maltillisesti.

Yrityssalo rakentaa Salon tulevaisuutta

Lauantain Salon Seudun Sanomissa(30.9.2017) julkaistiin mielipidekirjoitus liittyen Yrityssalon tulevaisuuteen. Mielipidekirjoitus löytyy kokonaisuudessaan liitteestä. Olin pelaamassa bridgeä Porissa viikonloppuna ja puhelin soi tiuhaan. Moni yrittäjä ja kaupunkilainen oli tyytyväinen kirjoituksen sisältöön. Mikäli Yrityssalon toimintaan halutaan tehdä suurempia strategisia muutoksia, niin kaupunginhallitus voi ohjata suuntaa mittareiden ja tuloskortin avulla.

Kaupunkikehityksen talousarvio – paatti vuotaa

Kaupunginhallituksella on varmasti pohdittavaa tänä syksynä kaupunkikehityslautakunnan talousarvioesityksen kanssa. Nostan tässä kirjoituksessa esiin muutamia perussyitä, miksi lautakunta päätyi esittämään hallitukselle 3,3M€ korkeampaa rahanmenoa vuoden 2016 tilipäätökseen verrattuna.

Aivan ensiksi on aloitettava joukkoliikenteessä. Tilanne on kaupungin sekä käyttäjien kannalta surkea. 2/3 alueen linja- autovuorotarjonnasta siirtyi vuoden aikana kaupungin vastuulle aikaisemman 1/7 osan sijaan. Nykyinen palvelutaso nostaa kustannuksia 1,8M€ vuoden 2016 tasoon verrattuna. (600 000 -> 2400 000€) Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on hyväksytty 8.11.2016. Salon joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 2017_2020 oppaasta voi kukin katsoa miten vuorot omaan suuntaan on tarkoitus järjestää. Alueellinen tasa- arvo on huomattavan tärkeä asia ja se korostuu joukkoliikennejärjestelyitä pohdittaessa.

Liikennepalveluiden henkilömitoituksen osalta ollaan erittäin huolissaan lisääntyvistä työtehtävistä nykyisellä henkilöresurssilla. Tämän vuoksi vahvistukseksi esitetään vuoden määräaikaista tehtävää liikennesuunnittelijan nimikkeellä. Jo pelkkä koulukuljetusten organisointi on valtavan iso urakka suurten etäisyyksien kaupungissa. Viisaalla vuorosuunnittelulla pystytään saamaan aikaan myös säästöjä yhdistäessä kaupungin vuoroja koulukuljetusten kanssa.

Tilapalveluiden osalta esittelyteksti kertoo olennaisen heikosta tilanteesta:”Useissa Salon kaupungin kiinteistöistä on viime vuosien aikana ilmennyt erilaisia sisäilmaan
liittyviä ongelmia. Huomattava osa tilapalvelujen esimiesten työajasta kuluu nykyisin erilaisten sisäilmaan liittyvien epäilyjen ja ongelmien parissa. Kiinteistöjen vuosikorjausten suunnitteluun, toteutusten organisontiin ja huoltotoimenpiteiden valvontaan jää huolestuttavan vähän aikaa. Tämän pitäisi olla kuitenkin ensiarvoisessa asemassa, jotta voitaisiin huolehtia kiinteistöjen kunnossapidosta ja näin ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä.”  Ilmanvaihtoaikaa pyritään lisäämään, joka on hyvä signaali. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki tässä kaupungissa ovat samaa mieltä siitä, että koneita ei sammuteta, mutta rahan löytyminen budjeteista on ongelma.

Investointipuolella rakennusten osalta suurimmat satsaukset tehdään yllättäen sisäilmakorjauksiin. Moision koulun korjauksien(550 000€) lisäksi sisäilmakorjauksiin varataan merkittävä summa(600 000€) vuoden aikana tehtäviin korjauksiin. Salon asfalttipäällysteet kaipaavat kipeästi korjaamista. Ensi vuoden aikana tätä korjausvelkaa on tarkoitus lyhentää päällystämällä katuja 700 000€ raamissa. Tarkempia esityksiä voi lukea kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirjasta tai esityslistan yhteydessä olevasta talousarvioesityksestä.

Summa summarum: Kaupunkikehityksen taloushaasteet ovat suuret. Liikennepalvelut tulevat viemään huomattavasti enemmän rahaa jo nykyisen palvelutason mahdollistamiseksi. Rakennusten ylläpito on huolestuttavalla tasolla ja sisäilmaongelmat ovat yleisiä. Nämä kaksi asiaa ovat jo sinänsä erittäin ikäviä meille kaupunkilaisille. Kouluja ja päiväkoteja käyttää päivittäin n. 8300 kaupunkilaista ja henkilöstö päälle. Näitä ongelmia lähdetään ratkaisemaan kuluvalla kaudella. Täytyyhän se myöntää, että kyllä meillä Salossa on valtaosa asioista erittäin hyvin. Täytyy nyt kuitenkin muodon vuoksi mieluummin korostaa näitä ongelmakohtia, ettei kenelläkään tulisi sellaista tunnetta, että mihin meitä poliitikoita oikein tarvitaan :).

Allekirjoittaneeseen saa olla yhteydessä kaikkiin kaupungin asioihin liittyen. Sisäilma- asioiden osalta työni alkaa koordinoivassa sisäilmatyöryhmässä.

arttu.karhulahti(at)salo.fi

Uusia luottamustehtäviä valtuustokaudelle

Sain ilahduttavan puhelun Salon nuorisovaltuuston puheenjohtajalta Toni Raitaselta. Minut oli valittu nuorisovaltuuston kummivaltuutetuksi. Mielessäni on useita eri yhteistyökuvioita salolaisten nuorten asioiden edistämiseksi. Mukavaa päästää toimintaan mukaan. Olennaisin kysymys itselleni on nuorisopalveluiden alueellinen tasa- arvo. Nuorille tulee taata hyvät harrastusmahdollisuudet ympäri kaupunkia. On myöskin syytä muistaa, että kaikki nuoret eivät harrasta intohimoisesti liikuntaa. Myös heille tulisi kehittää vapaa- ajan mahdollisuuksia.

Toisena uutena luottamustehtävänä minut valittiin kaupungin koordinoivan sisäilmatyöryhmän jäseneksi kaupunkikehityslautakunnan edustajana. Tällä saralla riittää myös tehtävää. Hivenen itseäni arvelluttaa harva kokousrytmi(2x vuodessa), mutta katsotaan minkälainen rooli ryhmälle on tarjolla.

Haista home!

SSS 2.9. uutisoi Märynummen koulun sisäilmaongelmien jatkumisesta, kun koulua on käyty nyt muutama viikko. Uutinen on erittäin surullinen ja herättää tietysti inhimillisen kysymyksen – ovatko kaupungin toimet olleet puutteellisia ongelman hoidossa?

Koulumaailmassa on käynnissä suuria pedagogisia uudistuksia ja oppimista pohditaan eri näkökulmista kuin aikaisemmin. Kaksi tärkeintä asiaa ovat kuitenkin turvallisuus ja terveellisyys. Koulun TÄYTYY olla turvallinen ja terveellinen. Koulujen turvallisuuteen on panostettu päivittämällä turvallisuussuunnitelmia, lisäämällä valvontakameroita ja lukitsemalla ovia. Koulujen terveellisyyteen panostetaan tekemällä säännöllisiä tarkastuksia, kirjataan puutteet ylös ja tehdään korjaussuunnitelmia.

Kaikilla toimijoilla on ollut varmasti hyvä tahto hoitaa asioita hyvin Salon kouluissa, mutta toimet terveellisen hengitysilman kanssa ovat olleet kerrassaan riittämättömät. Laurin koulun tilanne on vielä varmasti kaikkien muistissa. Monet henkilöstön jäsenet altistuivat homevaurioille niin pahasti, että eivät kykene työskentelemään tänä päivänäkään täysipainoisesti uudelleen sijoitetuissa kouluissaankaan. Tämä kertoo myös sen, että meillä on laajamittaisia sisäilmaongelmia nykyisessä kouluverkossamme.

Märynummen tilanne on todella erikoinen. Alakerta ja yläkerta ovat kelvottomia, mutta keskikerroksessa pyritään olemaan paineistusten avulla. Oireet ovat kuitenkin jatkuneet. Kuka on se henkilö joka tulee ja puhaltaa pelin poikki? Viime vuosina on käyty oikeudenkäyntejä, joissa kunta on joutunut maksajaksi riittämättömien toimiensa vuoksi sisäilmaongelmiensa kanssa.  Yläkerrassa ja alakerrassa on ilmassa syöpävaarallisia yhdisteitä, mutta kyllä siellä keskellä pärjätään? Onko sisäilmatyöryhmä miettinyt tämän asian nyt aivan loppuun asti? Oppimisympäristöselvitys tuonee varmasti selvyyttä koulun tulevaisuuteen, mutta odottavan aika on taatusti pitkä!

 

 

Joukkoliikennekatastrofi

Kaupunkikehityslautakunnan kokous käytiin erittäin hyvässä hengessä Villa Merissä eilen. Listalla oli todella haastavia asioita, joihin virkamiehet hakivat evästystä meiltä luottamusmiehiltä. Käsiteltävinä asioina oli mm. talousarvio vuodelle 2018 sekä joukkoliikenteen järjestämismalli.

Talousarvion puolella oli tärkeää kuulla, että tilahallinto esittää lisärahaa rakennusten lämmityskuluihin yms., jotka lisääntyvät koneellisen ilmanvaihdon pyöriessä säännöllisesti. Tällä säästötoimenpiteellä on säästetty suuri summa rahaa vuoden 2010 jälkeen, kun tähän keinoon turvauduttiin. Jonkinlaisen arvion mukaan tuo summa voi olla jopa 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkkaa arviota asiasta ei kuitenkaan kyetty antamaan. Kohteet ja kiinteistökanta on muuttunut vuosien kuluessa. Tämän säästötoimen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja rakennusten kuntoon tuskin kukaan osaa määrittää. Nähdäkseni kaupungissa vallitsee tällä hetkellä yksimielinen näkemys siitä, että mikäli kiinteistössä on käyttöön tarkoitettu jatkuva koneellinen ilmanvaihto, niin se pidetään päällä myös ohjeiden  mukaan.

Toinen suuri budjetissa näkyvä asia on joukkoliikennekatastrofimme. Tässä vielä pieni kertaus mistä asiassa on kyse. Kaupungilla on käytössä joukkoliikennenjärjestämistapana markkinaehtoinen liikenne. Paikalliset yrittäjät ovat irtisanoneet suuren määrän kannattamattomia vuoroja, mikä on aivan ymmärrettävää, koska yritys ei voi olla hyväntekeväisyysjärjestö. Kaupungin on kuitenkin pakko järjestää iso osa kyseisistä vuoroista, koska koululaiset tarvitsevat koulukuljetukset yms.
Kaupungin oman ostoliikenteen lisäys on ollut aivan hurja jo tämän vuoden aikana ja kokonaiskustannusten nousu lienee yli miljoona euroa ensi vuoteen mentäessä jo nykyisellä palvelutasolla. Kun kerran vuoro on sitten pakko järjestää, niin järjestetään kilpailutus, jonka voittaa jokin paikallinen toimija, ehkä sama joka on lopettanut juuri kyseisen kannattamattoman vuoron. Kaupunki maksaa siis verorahoistaan nämä kannattamattomien vuorojen ostoliikenteen kustannukset käytännössä kokonaisuudessaan ja kannattavat markkinaehtoiset linjat ajaa yrittäjä omana toimintanaan. Ei hyvä!

Tilanne on nyt kuitenkin mikä on. Liput ovat kalliita käyttäjille ja kustannukset kaupungille suuret. Irtisanomisaika markkinaehtoisilla järjestämisluvilla on 18kk.

Kaupunkikehityslautakunta evästi virkamiestä jatkamaan prosessia järjestämistavan muutoksesta sekä esittämään edullisempia lipputuotteita kaupungin ostoliikenteen vuoroille, joiden avulla pystytään takaamaan toisen asteen opiskelijoiden(max 10km koululle) sekä työssäkäyvien perusliikenne kohtuullisilla lippuhinnoilla.

Jo nykyisen järjestelyn hintalappu on suuri ja lautakunnan lisäys tulee vielä nostamaan kustannuksia toteutuessaan. Pahoittelut etukäteen, toivoisin että olen ymmärtänyt edellä mainitun tilanteen jotenkin väärin, mutta pahaa pelkään että asia on juuri näin. Erityisen pahoillani olen alueellisesta epätasa- arvosta, joka on kohdistunut kuntalaisiin tässä joukkoliikenneasiassa. Kaupunginosasta riippumatta veroprosentti on kaikille sama. Palveluverkossa mennään jo hälyyttävässä eriarvoistumistilanteessa. Valtuutetuilla on todella pohdinnan paikka, mitä tälle kehitykselle tehdään.

Omalta osaltani tulin nimetyksi sisäilmatyöryhmään kuluvaksi valtuustokaudeksi. Silläkin saralla riittää töitä.

 

 

Ilmanvaihdot kuntoon – mitä tarkoittaa käytännössä?

Terveiset sateiselta Pohjanmaalta, missä laitumet ovat vähän laajempia kuin naapurilla ja puheetkin sen mukaisia.

Vs. Kaupunkikehitysjohtaja Ari Vainio totesi kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa, että pyrkimyksenä on, että koneellinen ilmanvaihto on 24/7 päällä, jolloin säädetään ilmanvaihdon voimakkuutta käyttäjämäärien mukaan. Olen myös kuullut, että uusi kaupunginjohtaja Lauri Inna on vs. kaupunkikehityspäällikön kanssa samoilla linjoilla.

Minun johtopäätökseni asiassa on se, että säästötoimena käytetystä koneiden sammuttamisesta luovutaan. Ratkaisu on ainoa oikea. Ratkaisu ei ole tietenkään yksinkertainen. Suurin ongelma on mielestäni se, että oikein kenelläkään ei ole tarkkaan tiedossa, että kuinka paljon kustannukset lisääntyvät jatkuvalla ilmanvaihdolla. Tilanne on rakennuskohtainen ja liittyy toki myös talven sääolosuhteisiin. Asia täytyisi kartoittaa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tarkasti, koska vaikutus olisi erittäin tärkeää tietää esimerkiksi tulevissa kouluverkkokeskusteluissa. Mahtaako tähän olla muuta keinoa, kuin tarkkailla tilannetta yhden vuoden ajan laitteet toiminnassa? Kaikki muut arviot tuntuvat olevan niin kaukana toisistaan, ettei niihin voi luottaa. Esim. oman yksikköni kohdalla on arvioitu kustannusten nousevan 1000€ – 200 000€ lähteestä riippuen. Luotettavimpana pitämäni taho on arvioinut kustannusten nousun olevan luokkaa 50000€. Kun koko vuoden budjetti on n. 2,8M€, niin kustannusten nousu olisi n. 1,7%.

Teknisen toimen kannalta talouskysymyksen ei pitäisi olla oleellinen, koska tekninen toimi laskuttaa sisäisesti yksiköitä käyttökustannuksien mukaan. Toisin sanoen paine budjeteissa tulee kohdistumaan nimenomaan palvelualuiden budjetteihin, esim. lasten ja nuorten palveluiden, koulujen kohdalla.

On ollut hienoa huomata, että asenneilmapiiri ongelmia kohtaan on muuttumassa Salossa. Olen jopa kuullut johtavien virkamiesten keskustelevan avoimesti näistä ongelmista. Uskon vahvasti, että palvelualueet arvottavat terveelliset olosuhteet todella korkealle. Budjetin paikkaajaksi ei löydy palvelualueilla mitään pikavoittoa, mutta järkevät rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä.

Otetaan esimerkiksi hypoteettinen tilanne, jossa kaksi koulua toimii eri koulurakennuksissa, molemmat rakennukset ovat vajaakäytössä. Toisen rakennuksen ilmanvaihdosta johtuvat lisäkustannukset ovat 10 000€/ vuodessa ja toisessa 200 000€ vuodessa. Oppilaat mahtuisivat sama kumpaan rakennukseen. Uskoisin, että ilmanvaihdon kustannuksilla olisi oleellinen merkitys kouluverkkokeskustelussa tällaisessa tilanteessa.