Ilmanvaihdot kuntoon – mitä tarkoittaa käytännössä?

Terveiset sateiselta Pohjanmaalta, missä laitumet ovat vähän laajempia kuin naapurilla ja puheetkin sen mukaisia.

Vs. Kaupunkikehitysjohtaja Ari Vainio totesi kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa, että pyrkimyksenä on, että koneellinen ilmanvaihto on 24/7 päällä, jolloin säädetään ilmanvaihdon voimakkuutta käyttäjämäärien mukaan. Olen myös kuullut, että uusi kaupunginjohtaja Lauri Inna on vs. kaupunkikehityspäällikön kanssa samoilla linjoilla.

Minun johtopäätökseni asiassa on se, että säästötoimena käytetystä koneiden sammuttamisesta luovutaan. Ratkaisu on ainoa oikea. Ratkaisu ei ole tietenkään yksinkertainen. Suurin ongelma on mielestäni se, että oikein kenelläkään ei ole tarkkaan tiedossa, että kuinka paljon kustannukset lisääntyvät jatkuvalla ilmanvaihdolla. Tilanne on rakennuskohtainen ja liittyy toki myös talven sääolosuhteisiin. Asia täytyisi kartoittaa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tarkasti, koska vaikutus olisi erittäin tärkeää tietää esimerkiksi tulevissa kouluverkkokeskusteluissa. Mahtaako tähän olla muuta keinoa, kuin tarkkailla tilannetta yhden vuoden ajan laitteet toiminnassa? Kaikki muut arviot tuntuvat olevan niin kaukana toisistaan, ettei niihin voi luottaa. Esim. oman yksikköni kohdalla on arvioitu kustannusten nousevan 1000€ – 200 000€ lähteestä riippuen. Luotettavimpana pitämäni taho on arvioinut kustannusten nousun olevan luokkaa 50000€. Kun koko vuoden budjetti on n. 2,8M€, niin kustannusten nousu olisi n. 1,7%.

Teknisen toimen kannalta talouskysymyksen ei pitäisi olla oleellinen, koska tekninen toimi laskuttaa sisäisesti yksiköitä käyttökustannuksien mukaan. Toisin sanoen paine budjeteissa tulee kohdistumaan nimenomaan palvelualuiden budjetteihin, esim. lasten ja nuorten palveluiden, koulujen kohdalla.

On ollut hienoa huomata, että asenneilmapiiri ongelmia kohtaan on muuttumassa Salossa. Olen jopa kuullut johtavien virkamiesten keskustelevan avoimesti näistä ongelmista. Uskon vahvasti, että palvelualueet arvottavat terveelliset olosuhteet todella korkealle. Budjetin paikkaajaksi ei löydy palvelualueilla mitään pikavoittoa, mutta järkevät rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä.

Otetaan esimerkiksi hypoteettinen tilanne, jossa kaksi koulua toimii eri koulurakennuksissa, molemmat rakennukset ovat vajaakäytössä. Toisen rakennuksen ilmanvaihdosta johtuvat lisäkustannukset ovat 10 000€/ vuodessa ja toisessa 200 000€ vuodessa. Oppilaat mahtuisivat sama kumpaan rakennukseen. Uskoisin, että ilmanvaihdon kustannuksilla olisi oleellinen merkitys kouluverkkokeskustelussa tällaisessa tilanteessa.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s