Kenen vastuulla homekoulut ovat?

Tässä viikolla kuntaliitto pettyi hallituksen kehysriihen ratkaisuun homekoulujen suhteen. Kannanotossaan kuntaliitto olisi toivonut toimenpiteitä homeongelmien korjaamiseen ja kuntien korjausvelan kattamiseen. Myös useat poliitikot ovat ihmetelleet miksi rahaa ei ohjattu valtion toimesta tämän ison ongelman ratkaisemiseen. Tulevana kuntapäättäjänä minua ihmetyttää koko keskustelu asian ympärillä.

Kunnat ovat rakennuttaneet koulurakennuksia varmasti ajan hengen mukaisen rakennuskulttuurin tyylillä. Valitettavasti jälkeenpäin on huomattu, että rakennustekniikassa on ollut suuria puutteita useiden rakennusten osalta. Ongelmat eivät ole koskaan mukavia kohdata. Kunnallisella puolella on mielestäni erityisen suurena ongelmana se, että asiohin reagoidaan liian hitaasti. ”Empiiriset tutkimukset” kertovat useissa tilanteissa, että ongelma on olemassa. Joissakin tapauksissa kunnan virkamiehet eivät ”tunnista” ongelmaa ja alaisia pyydetään jopa peittelemään asiaa julkiselta keskustelulta.

Edellä mainitun epäkohdan lisäksi kunnat ovat keksineet uusia säästötoimia rakennusten suhteen – ylläpidon heikentämisen. Tämä näkyy monella tavalla rakennusten käyttäjien arjessa ja rakennusten kunnossa. Kiinteistöhuollon työt on mitoitettu alakanttiin, siivousta on vähennetty ja joissakin tapauksissa ilmastointikoneetkin pysäytetään aina kuin mahdollista. Näistä asioista meillä on kokemusta täällä Salossakin, joista seuraukset kantavat ensisijaisesti käyttäjät. Suuressa osassa tilanteita käyttäjät ovat lapsia, nuoria ja vanhuksia.

Ensin siis rakennamme rakennukset huonosti, hoidamme ne huonosti, peittelemme ongelmia mahdollisimman pitkään ja lopuksi kun tilanne on katastrofaalinen – huudamme valtiota apuun! Voisin vielä ymmärtää tämän ketjun, jos hoitaisimme asian itse kuntoon ja oppisimme siitä jotain. Sen sijaan jäämme odottamaan, että ulkopuolinen taho tulisi korjaamaan virheemme ja maksaisi hintalapun hölmöilystämme. Tämä ei mahdu minun maalaisjärkeeni. Sinne ei mahdu myöskään kuntaliiton logiikka oheisen artikkelin perusteella. Artikkelissa todetaan, että homerakennusten korjaaminen maksaisi itsensä takaisin kansantaloudellisena hyötynä jo kolmen vuoden aikana. Eikö tämä työ kannattaisi silloin nimenomaan tehdä kunnissakin mahdollisimman nopeasti. Kunnan työntekijäthän ongelmarakennuksissa oireilevat ja kuntalaiset sairastavat.

Painimme näiden samojen asioiden kanssa täällä Salossakin. Julkista rakennusta, jossa joku käyttäjä ei oireilisi, ei taida olla olemassakaan. Hyvässä muistissa ovat Laurin koulun sulkeminen, kaupungintalon ongelmat ja tietysti Märynummen koulun tilanne. Moision ja Hermannin yläkouluissakin on omat ongelmansa. En ole koskaan perustanut konsulteista, mutta näyttäisi siltä että oma osaamisemme ei riitä kunnallisten rakennusten rakennuttamiseen saatikka ylläpitämiseen, pitäisikö harkita asiantuntemuksen hankkimista ulkopuolelta? Emme ole tietenkään näiden ongelmien kanssa yksin, vaan samassa veneessä muiden kuntien kanssa. Se ei kuitenkaan yhtään lohduta päivittäin oireilevaa kuntalaista, joka ihmettelee miksei kukaan laita asiaa kuntoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s