Märynummen koulun tulevaisuus

Kuvittelin jääväni joulutauolle paikallispolitiikasta muutama tunti sitten, mutta Salon seudun sanomat pilasivat suunnitelmani mielenkiintoisten mielipidekirjoitusten muodossa. Oli myöskin pakko tarkistaa valtuuston videotallenteesta keskustelun kulku Märynummen asiaan liittyen.

Olen vakuuttunut siitä, että kaikki luottamusmiehet parhaansa mukaan tekevät mielestään vastuullisia ratkaisuja. Märynummen lasten sijoittaminen Armfeltin kouluun ei ole ollut ongelmatonta. Tilanne helpottuu olennaisesti vuodenvaihteessa, kun koulussa vapautuu luokkatilaa. Väistötilapäätös on tehty valtuustossa, vaikka opetuslautakunta on se paikka, jossa asiat tulisi päättää monipuolisen virkamiesvalmistelun kautta.

Olennainen kysymys lienee se, että mikä on Märynummen koulun tulevaisuus. Minä olen sitä mieltä, että Märynummella tarvitaan koulu jatkossakin. Ei pidä kuitenkaan työntää päätään pensaaseen ja sulkea faktoja pois mielestä. Märynummen koulun tämän hetkinen oppilasmäärä on 78 oppilasta. Viiden vuoden kuluttua vastaava luku on 59. Tämän hetkisten veronmaksajien panostusten perusteella koulun rakenne olisi tuolloin kolmiopettajainen yhdysluokkaopetusta tarjoava yksikkö. Oppimisympäristöselvityksessä katsotaan asioita monipuolisesti tulevaisuus silmällä pitäen. Hannu Eevan näkemys on, että kouluja vain pikkuhiljaa suljetaan ja suljetaan. Tästä olen jyrkästi eri mieltä.

On ihan mahdollista, että Märynummelle päätetään rakentaa uusi koulu yllä mainitun yhdysluokkarakenteen varaan. On kuitenkin muitakin vaihtoehtoja, jotka tulisi selvittää. Esimerkiksi Muuramessa on saatu erittäin hyviä kokemuksia jo 15 vuoden ajalta mallista, jossa alkuopetus(luokat 1.-2.) toimivat päiväkotien esiopetuksen yhteydessä ja muut luokat hieman isommissa yksiköissä. Tämän mallin suuri etu kustannusten kannalta olisi se, että kalliita erikoisluokkatiloja(käsityöt jne.) ei tarvitsisi ylläpitää. Märynummen kohdalla tämä malli tarkoittaisi yhteistä uudisrakennusta päiväkodille ja alkuopetukselle.

On tehty myös ratkaisuja, joissa 5.-6. Luokat siirtyvät yläkoulujen yhteyteen opiskelemaan. Myös tälle mallille löytyy omat perustelunsa.

On aika ottaa faktat esiin. Viiden vuoden päästä Salossa on pelkästään alakouluissa yli tuhat oppilasta vähemmän(-32%). Tämä tarkoittaa varovaisesti arvioiden yli 50 opettajaa vähemmän ja 30% vähemmän tilakustannuksia olettaen, että veronmaksajat eivät ole valmiita kovasti lisäämään panostustaan palveluverkkoon. Kylien elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta. Kaikkea ei voi mitata rahalla. Uskoisin, että tuolla keskimmäisellä alkuopetus- esiopetus mallilla olisi mahdollisuus ratkaista osa ongelmista Salossa. Kolmannelta luokalta eteenpäin voisi olla perusteltua opiskella oman ikäisten luokissa, monipuolisten kieli- ja valinnaisainemahdollisuuksien koulussa. Kerhotoimintaan saataisiin varmasti myös aitoa potkua hieman isommassa yksikössä ja kavereiden löytäminen helpottuisi. Muuramen viesti tästä mallista oli se, että erityisesti huoltajat ja lapset ovat tyytyväisiä malliin. Henkilöstölle tilanne ei ole optimi, koska pienessä yksikössä ei montaa kolleegaa ole. Yksi opettaja ja yksi ohjaaja saattaisi olla koko henkilöstö pienessä alkuopetuskoulussa.

Vaihtoehdot tulee selvittää huolella virkamiesten toimesta, vaikka siihen menisi vähän aikaakin. Vaikka säästöpaine on ilmeinen, niin uskon että on löydettävissä malli, jossa tarjotaan vielä parempaa palvelua kuin tällä hetkellä.

Olen iloinen, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Karnisto- Toivonen(sdp.) käytti valtuustossa hyvin realistisen puheenvuoron selvitystyön tärkeydestä. Hän ei ollut valmis hosumaan Märynummen päätösten kanssa.

Salossa panostetaan koulutukseen ja tilanne useimmissa kouluissa on erinomainen. Ei ole koulujen vika, että lapset vähenevät radikaalisti. Uuteen tilanteeseen tulisi suhtautua suurena haasteena ja kääntää asia voitoksi. Yksi hyvä puoli on ainakin se, että kaikkia sisäilmaongelmien kanssa painivia rakennuksia ei välttämättä tarvita.

Minulla on muutama toive selvitystyöhön. Toivon, että Salossa on jatkossakin laadukkaat oppimisympäristöt kaikilla oppilailla, kylien elinvoimaisuudesta pidetään huolta, mutta talousnäkökulmaa ei unohdeta.
Salon veropohja ohenee entisestään. Meillä ei ole varaa naapurikuntien kanssa kilpaillessa paisuttaa kuluja entisestään, koska tämä tarkottaisi veroprosentin korottamista. Toivoisin taloudesta huolehtivan päättäjäjoukon kasvavan entisestään.

Salolaisten olisi hyvä ymmärtää kuinka hienosti asiat Salossa ovat. Turhan usein vaivutaan synkistelemään huonojen uutisten alhoon.

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoille! Jatketaan hyvää yhteistyötä uutena vuotenakin.

Arttu Karhulahti
kaupunginvaltuutettu (kok.)

Hajalan vastustaja hukassa?

Tänään saatiin uusin käänne Hajala- saagaan, kun opetuslautakunta päätti uudestaan aloittaa remontin päiväkotirakennukseen. Kerron tässä hieman omia ajatuksiani asiaan.

Minua häiritsee kovasti julkista keskustelua leimaava vastakkain asettelu tämän asian ympärillä. Uskallan väittää, että kaikki tähän asiaan vaikuttaneet tekevät päätöksiään ja toimiaan Hajalan lasten parhaaksi. On mielestäni kiistatonta, että tämän prosessin aikana on tapahtunut virheitä virkamiesten toimesta, mutta parhaansa hekin tekevät.

Tämän päiväisen OPLA:n päätöksen jälkeen minulla on toivomus. Voitaisiinko viimeinkin puhaltaa yhteen hiileen? OPLA otti tietoisen riskin vanhan rakennuksen kanssa uudistaen korjauspäätöksen ja kyseenalaistaen AVI:n päätöksen. Ratkaisu on odotettu, rohkea ja vilpittömästi Hajalan lasten sekä huoltajien parasta ajatteleva. Voihan olla niin, ettei korjaus onnistu, eikä rakennusta todeta enää käyttökelpoiseksi, mutta on tässä kaupungissa enemmänkin rahaa hassattu epäonnistuneisiin korjauksiin, joten tilanne ei olisi katastrofi.

Haluan myöskin avata monen kokoomuslaisen ajattelua tästä asiasta. Virkamiesvalmistelussa on selkeästi ollut puutteita prosessin aikana, mutta perusajatus päiväkotirakennuksesta on ollut oikea. Tila kaipaa päivittämistä ja nykyisen voimassaolevan strategian mukaan tilan kunnostaminen ei ole perusteltua.  Kaupungilla on käynnissä strategiatyö ja oppimisympäristöselvitys, jossa minä ainakin toivon, että Hajalan roolia tullaan korostamaan kasvualueena. Turussa on tarjolla työpaikkoja, joten Hajalaan tarvitaan houkuttelevia tontteja ja hyvät palvelut lapsiperheille. En pitäisi ollenkaan mahdottomana ajatuksena uuden päiväkodin löytämistä tai rakentamista Hajalaan prosessin seurauksena. Ymmärrän erittäin hyvin kolmen OPLA:n jäsenen äänestyspäätöksen tässä asiassa ja arvostan todella myös tätä näkemystä.

Oma näkemykseni yleisesti on se, että lapsia ja nuoria ei pidetä varsinkaan huonon sisäilman kohteissa. En olisi uskaltanut ottaa OPLA:n tavoin riskiä Hajalan päiväkotirakennuksessa tietäen hyvin sen, että palveluverkossamme toimitaan paljon huonommissakin olosuhteissa. Toivon, että korjaukset onnistuvat hyvin ja rakennuksesta tulisi vielä käyttökelpoinen viranomaistenkin silmissä. Tämähän on lähidemokratiaa parhaimmillaan.

Kaikkein eniten arvostan Hajalan vanhempien toimintaa asiassa. Tunteja laskematta olette tuoneet esiin näkemyksiänne päiväkodin tulevaisuudesta. Olette saaneet, minun mielestäni syyttä suotta, kuraa niskaan valtakunnallista mediaa myöten, mutta se ei ole asiallista vaikuttamista estänyt. Vaikka olenkin ilmeisesti jonkin verran eri mieltä itse asiasta kanssanne, niin se asia on varma, että TE ajattelette kaikkein eniten omien lapsienne parasta.

 

Avoin kirje Lounais-Suomen aluehallintoviraston Opetus- ja kulttuuritoimen johtajalle

Hei!

Olen saanut viime päivinä lukuisia yhteydenottoja kaupunginvaltuutetun roolissa Hajalan päiväkodin tilanteeseen liittyen huolestuneilta kuntalaisilta.  Erityisenä huolenaiheena on ollut viranomaistoiminta asiaan liittyen. Haluaisin esittää muutaman kysymyksen aluehallintoviraston toimintaan liittyen, jotka häiritsevät kuntalaisten oikeustajua. Tiedostan myös sen, että varsinainen kirjallinen päätös käsittelyyn liittyen ei ole vielä perusteluineen saapunut.

TAUSTAA

Opetuslautakunta sai päätettäväkseen Hajalan päiväkotia koskevan lakkautusesityksen 24.10. kokouksessaan. Opetuslautakunta päätti palauttaa esityksen uudelleen valmisteluun ja edellytti välittömiä korjaustoimenpiteitä päiväkodin puutteiden korjaamiseksi. Tärkein peruste tähän päätökseen oli pöytäkirjan mukaan päiväkodin huoltajilta saatu palaute. Aktiivinen kyläyhdistys oli myös lupautunut osallistumaan mahdollisiin korjaustoimiin talkoovoimin. Itse esityksen perusteet olivat kaupungin strategian mukaiset ja tukivat viranomaislausuntoja. Esitys vaikutti myös hyvin valmistellulta. Demokraattisesti valitut päättäjät tekivät kuitenkin valintansa. Terveystarkastaja oli antanut määräajaksi puutteiden korjaamiselle 31.12.2017. Kaikki päätökseen ja valmisteluun osallistuneet tekivät mielestään oikean ratkaisun lasten parasta ajatellen. Yksi yksityiskohta häiritsee lakkautuksen valmistelussa kuntalaisia. 16.10. vanhempainillassa oli ohjeistettu tietojeni mukaan kertomaan lapsille heti kotona päiväkodin sulkemisesta. Tämä ohje vaikuttaa hätiköidyltä.

Päätöksen jälkeen asiaa puitiin julkisuudessa. 4.11. Kaksi viranhaltijaa kertoivat mahdollisuudesta hallintopakkokeinojen käyttöön terveydensuojeluviranomaisten toimesta. Asia tuntuu erikoiselta, koska terveystarkastaja oli antanut korjauskehotuksia eikä – määräyksiä, jolloin pakkokeinojen määrääminen ei olisi ollut mahdollista. Myöhemmin selvisi, että viranhaltijoilla oli tieto terveystarkastajan yhteydenotosta aluehallintovirastoon mielipidekirjoituksen yhteydessä.

ALUEHALLINTOVIRASTON ROOLI
Aluehallintoviraston astuessa kuvaan monen kuntalaisen käsityskyky tilanteesta katoaa. Terveystarkastaja ottaa aluehallintovirastoon yhteyttä osittain virheellisin tiedoin. AVI tekee tarkastuksen päiväkotiin ja määrää välittömän toimintakiellon perustellen päätöstä osittain terveystarkastajan toimittamiin virheellisiin tietoihin perustuen. Asiasta ”irvaillaan” valtakunnallisia medioita myöten saattaen erityisesti päiväkotilasten vanhemmat omituiseen valoon.
Toimiiko AVI itse oikeudellisesti, kun huomaa saaneensa virheellistä tietoa viranomaiselta vai edellyttäisikö se kuntalaisen tekemää valitusta?
Tarkasteleeko AVI itse päätöstä uudelleen, kun huomaa virheen tapahtuneen? Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella terveystarkastajan yhteydenotossa oli esitetty virheellinen tieto päiväkodin perustamiseen liittyvien terveysviranomaisten lausuntojen puuttumisesta. Tätä virheellistä tietoa käytettiin olennaisena perusteluna päätökselle.

Minulla oli ilo ja kunnia muutama vuosi sitten osallistua koulutukseesi hyvän hallinnon periaatteisiin liittyen. Miten aluehallintovirasto toimii itse, jos huomaa rikkoneensa hyvän hallinnon oikeusperiaatteita(HaL 6§) vähintäänkin viranomaisen oikeellisuuden ja virheettömyyden vaatimuksen osalta?

Kirjoitan tämän kirjeen, koska toivon, että luottamus virkamiesten toimintaan ei kokisi suurta inflaatiota täällä Salon suunnassa. Uskon, että kaikki asiassa toimineet viranhaltijat ovat toimineet parhaansa mukaan lasten etu mielessä. Prosessin aikana on kuitenkin tapahtunut selkeitä virheitä ja niistä olisi varmasti opittavaa itse kullakin. Onko aluehallintovirasto koskaan ennen välittömästi sulkenut yksikköä, jonka käyttäjät ovat tyytyväisiä palveluun…

Olennaiset kysymykset, joihin olisi tärkeää saada vastaukset ovat seuraavat:
Terveystarkastaja oli antanut korjauskehoitukset 31.12. mennessä. Mitkä perusteet saivat aluehallintoviraston sulkemaan päiväkodin välittömällä toimenpiteellä terveystarkastajan näkemyksestä poiketen?
Miten aluehallintovirasto käsittelee ja tiedottaa virheistä oman viranomaistoiminnan yhteydessä?

Ymmärrän hyvin monen näkemyksen siitä, että Aluehallintoviraston tarkastus Saloon oli todella tarpeellinen, mutta lyhintä reittiä tasan 13 km väärään kohteeseen.

Ystävällisin terveisin,
Arttu Karhulahti
kaupunginvaltuutettu, Salo

 

 

Uskelan koulu… – next?

Olen iloinen siitä, että nyt näitä meidän kouluja tutkitaan ja ongelmia löydetään jo ennen kuin tilanne on katastrofaalinen. Toki kaikkien kohteiden kanssa ei ole näinkään toimittu. Omaan silmääni pisti uutisessa jo tutuksi tullut asia. Kun ilmanvaihto on laitettu päälle, niin ongelmat ovat selvästi helpottaneet.

Kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa kävi ilmi, että rakennusten ilmanvaihtoja ei laiteta vieläkään 24/7 päälle. Perusteluja oli monenlaisia. Tärkein tietysti raha, mutta myös se, että joissakin kohteissa koneet ovat niin vanhoja, ettei niitä pystytä säätää, jolloin kynnys on todella korkealla pitää kone jatkuvasti päällä. Positiivinen viesti oli se, että järjestetään kokeilujakso muistaakseni seitsemän koulun ja päiväkodin voimin, jossa ilmastointi pidetään päällä ja katsotaan paljonko kustannuksia tulee lisää.

Kaupungin suhtautuminen sisäilmaongelmiin on muuttunut huomattavasti muutamassa vuodessa. Keskustelukulttuuri kaupungin imagon ympärillä oli rakennettu sellaiseksi, että virkamiehiä juoksutettiin kaupungintalolle ”puhutteluihin” mikäli nämä olivat tuoneet esiin puutteita palveluverkossa. Ei siis ihme, että vaikka nykyään uskaltaa jo puhua asioista, niin moni vaikenee. Sain ohjeen uutena rehtorina muutama vuosi sitten kollegalta. ”Tulet huomaamaan hyvin lyhyessä ajassa, että on vaan parempi pitää suunsa kiinni.”

Mitä tämän vaikenemisen aikakautena sitten oikein tapahtui palveluverkossa? Talouden romahtamisen johdosta tehtiin paniikkisäästöjä. Varsinkin reuna- alueiden kiinteistöissä vietiin kiinteistönhoito ”häpeälliselle” tasolle. Talonmiehet pois, huolto minimiin, siivous mahdollisimman vähälle ja kaiken kukkuraksi ilmanvaihtoa mahdollisimman vähän.

Nyt on kuitenkin alkanut uusi ajanjakso. Ongelmiin puututaan, reagoidaan nopeastikin, niistä puhutaan ja sisäilmaoireilijatkin otetaan tosissaan ainakin suurimmassa osassa joukkoja.

Kaupungin tiedotuslinja sisäilma- asioissa on erikoinen. Periaatteessa tiedotetaan aina ensin esim. Koulujen osalta vanhempia ja koulun työntekijöitä. Mutta tiedottaminen tapahtuu vasta, kun on selkeät tutkimusperäiset ongelmat löydetty. Oireilut ovat saattaneet jatkua vuosikausia ja empiirisesti tulokset eivät ole kenellekään yllätys. Sinänsä kaupunki toimii ihan oikein tiedotuksessa, koska ei ole mitään tiedotettavaa ennen tutkimustulosta. Mikä tässä siis on vikana?

No tietysti se, että kaupungin tulisi tehdä kiinteistöjen osalta säännöllistä tutkimusta käyttäjien hyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin liittyen. Tällaiset tutkimustulokset ovat koosteena julkisia ja jokainen asiasta kiinnostunut voisi tehdä omia johtopäätöksiään asiasta. On todella erikoista, ettei tällaista hyvinvointiohjelmaa ole vielä saatu aikaiseksi. Uskoisin, että ongelmiin päästäisiin käsiksi huomattavasti nopeammin.

Työttömyys vähenee ”väärällä” tavalla

Tilastot kertovat paljon hyvät ystävät. On ilahduttavaa, että Salon työttömyys on laskenut kuluvan vuoden aikana hurjasti. Työmarkkinoiden osalta Salon tilanne paranee kovaa vauhtia. Avoimia työpaikkoja on enemmän kuin pitkään aikaan. Voitaneen sanoa, että Salo on päässyt mukaan Varsinais- Suomen talouden kasvun imuun.

img_0070.pngTyöttömien määrä on vähentynyt prosentuaalisesti todella paljon.

IMG_0075Onhan se todettava, että työttömyys laskee ja lujaa. Suunta on kerrassaan erinomainen. Yrityssalon raportissa käy myös hyvin ilmi se, että työpaikkoja on Salossa haettavana enemmän kuin aikoihin.

IMG_0076Sitten niihin huonoihin uutisiin. Työvoiman määrä on alkuvuodesta laskenut 368 henkilöllä. Tämä tarkoittaa sitä, että veropohjamme kapenee kovaa vauhtia. Kaupungin asukasluku on tippunut syyskuun loppuun mennessä hurjasti 526 henkilöllä. Ihmisiä muuttaa työn perässä ja väkiluku laskee. Mukaan lähtee perhe ja huolestuttava väestörakenteen kehitys jatkuu.

Väkiluvun kehitysIMG_0079

IMG_0081Oheiset kuviot kertovat karulla tavalla tämän hetken suurimmat haasteet. Perheitä muuttaa pois työn perässä. Tilanne on erittäin vaikea palveluverkkomme suhteen. Voisi sanoa, että lasten määrä vähenee räjähdysmäisesti. Vanhusten määrä on sen sijaan kasvanut lukumääräisestikin. Vanhuspalveluihin tulisi satsata lisää. Jokainen kuntapolitiikkaa seurannut tietää kuinka hankalaa on tehdä palvelurakennemuutoksia.

Paavon kautta pääsee muuten aika hyvin tutustumaan postinumeroittain alueellisiin  rakenteisiin Salon sisällä. Tiedot päivittyvät parin vuoden viiveellä. Hyvä niin, koska syntyvyystilastot olisivat reaaliaikaisina surullista luettavaa muutamien alueiden kannalta.

IMG_0083

Oheisilla kuvioilla on varmasti suuri merkitys, kun oppimisympäristöselvitystä tekevä työryhmä pohtii palveluverkon tulevaisuutta.

Meillä on siis suuri ongelma käsissämme. Salo ei ole tällä hetkellä vetovoimainen kaupunki. Tarvitaan kollektiivista asukasmarkkinointia, jossa jokaisella kaupunkilaisella on oma roolinsa. Työpaikat on varmasti paras tapa saada uusia Salolaisia, mutta oma merkityksensä on kiistatta myös toimivalla palveluverkolla.

Bussi ilman matkustajaa!

Tiistaisessa kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa (24.10.) tehtiin erittäin merkittävä päätös siirtymisestä käytännössä  markkinaehtoisesta joukkoliikenteestä kaupungin järjestämään. Tavoitteena on tietenkin saada tämä Salon joukkoliikenteeseensä liittyvä murhenäytelmä päättymään. Siirtymäaika on kuitenkin pitkä ja muutos tapahtuu päätöksen mukaan kesäkuun 2019 alussa.

Tässä hieman perusteluja miksi nykyinen tilanne koetaan erittäin ongelmalliseksi kaupungin kannalta ja tähän ratkaisuun päädyttiin. Alun perin kaupunginhallitus teki päätöksen siirtymisestä markkinaehtoiseen malliin perustuen siihen, että suurin osa liikenteestä järjestyisi markkinoiden toimesta ja vain pieni osa vuoroista jäisi kaupungin ostoliikenteen täydennettäväksi. Kuinka onkaan käynyt? Yrittäjät ovat irtisanoneet kaikki kannattamattomat linjat, joita on nyt kaupungin ostoliikenteen varassa 2/3 kaikista vuoroista ja jättäneet kannattavat linjat itselleen järjestettäväksi. Kustannukset ovat karanneet käsistä kaupungin kannalta ja lippujen hinnat ovat nousseet asiakkaan näkökulmasta.

Muutos siirtymisestä pitää sisällään yrittäjien reittilupien irtisanomisen jäljellä olevien vuorojen osalta. Yrittäjä ei tietenkään pidä tästä asiasta. Olisi parempi, että kaikki kannattavat linjat saisi pitää suoraan itsellään ja osallistua kilpailutuksiin muista linjoista omilla taksoilla. Yrittäjää ei voi myöskään mitenkään syyllistää tästä asiasta. Yrityksen tehtävä ei ole olla hyväntekeväisyysjärjestö.

Jo nykyinen tilanne on suuri haaste kaupungin liikennepalveluille, kun valtaosa vuoroista onkin yhtäkkiä järjestettävänä omin voimin tiedotusvastuineen jne. Koulukuljetuksilla tulee olemaan näkemykseni mukaan olennainen osa kaupungin joukkoliikenteen onnistumisessa tai epäonnistumisesta tulevaisuudessa. Ne on pakko järjestää ja toisaalta perusopetuksen kuluihin saadaan valtiolta rahaa. Mitä enemmän saadaan työmatkaliikennettä ja muuta liikennettä yhdistettyä koulukuljetuksien kanssa, niin sitä edullisempaa ja toimivampaa on joukkoliikenne Salossa. Tehtävä ei ole helppo ja vaatii onnistuakseen erinomaiset suunnittelijat ja lisäksi organisaation sisällä toimivaa yhteistyötä yli hallintorajojen. Tämä on perinteisesti ollut kuntaorganisaatioiden kompastuskivi. Mutta eihän meillä Salossa?