Länsirannalla ei mitään uutta – odotettu kaavapäätös

Salon kaupunginhallitus teki eilen 12.2. täysin odotetun päätöksen keskeyttää Länsirannan kaavahanke. Asia oli hyvin perusteltu päätös. Olen itse ollut asiaa käsittelemässä kaupunkikehityslautakunnassa ja tutustunut tarkasti lausuntoihin asian ympärillä. Olisin toivonut edellisessä lautakunnan kokouksessa, että kaava olisi vielä palautettu pöydälle ja käyty neuvottelu paikasta kaupunginjohtajan johdolla. Kaikki osapuolet pitivät yhteistä neuvottelua tärkeänä.

Eilisen päätöksen jälkeen täytyy ihmetellä hallituksen puheenjohtajan ja muutaman muunkin poliitikon ulostuloja hallituksen päätöksestä. Itkuhymiöin uhriutuen toitotetaan, että yritysystävällisinä kehitysmyönteisinä henkilöinä olisimme vieneet asiaa eteenpäin, mutta asia torpattiin ”salaliittojen avulla parkkipaikkoihin vedoten”.

Kaavan edistäjät ovat kertoneet heidän äänestyspäätöksenä kertovan yrittäjäystävällisyydestä!? Minun on vaikea ymmärtää tätä näkemystä. Kaavaselostuksen liitteissä on pitkä yksimielinen lausunto Salon yrittäjät- järjestöltä. Yrittäjät ovat täysin asiallisesti perustelleet kantansa. Heillä ei ole mitään itse paviljonkihanketta vastaan – päinvastoin. Paikka länsirannassa on Salon yrittäjien mielestä väärä. Jäikö tämä lausunto kokonaan lukematta osalta hallituksesta vai miten tämän äänestyskäyttäytymisen jälkeen voi tituleerata itseään yrittäjäystävälliseksi? Asia on ollut myös yrittäjäjärjestölle vaikea. He ovat asian perusteellisen harkinnan jälkeen tehneet oman kannanottonsa.

Tästä asiasta on paljon opittavaa. Tuntuu siltä, että koko prosessia leimaa täydellinen mustavalkoisuus. Lisäksi poliitikkojen keskinäisen arvostuksen puute on hämmentävää. Missä muussa ”työyhteisössä” halutaan jatkuvasti leimata ja vääristellä toisten mielipiteitä ja puheita. Oma tarinansa ovat politiikasta vetäytyneet ”selkään puukottajat”, joiden juttuja täytyy vähän suodattaa.  Sopimisen kulttuuriin on hyvä kiinnittää huomiota kaupungin toiminnassa. Kaupungin olisi ehdottomasti pitänyt järjestää neuvottelu jo kaavahankkeen alkuvaiheessa Salon yrittäjien johdon, uusien yrittäjäehdokkaiden ja kaupunkikehityksen kesken. Itse ehdotin mahdollisuutta tälle neuvottelukulttuurille tammikuun aikana, mutta asia tuli vastaan liian nopeasti. Sekä kaupunginjohtaja, yrittäjien puheenjohtaja että uusi yrittäjäehdokas pitivät keskinäistä neuvottelua tärkeänä.

Yhteenveto: On helppo ymmärtää Jukka ja Katri Ollilan turhautuminen. En ole kuullut kenenkään vastustavan itse paviljonkia. Uusi tasokas ruokaravintola olisi hieno asia Salolle. Olen ollut prosessin aikana yhteydessä muutamaan otteeseen Jukka Ollilan kanssa ja arvostan todella hänen ajatuksiaan asian tiimoilta.
Tämä päätös on nimenomaan kaupungin ja sen päättäjäorganisaation epäonnistuminen Länsirannan suhteen. Suurin syy tähän on se, että olemme hieman eri mieltä Länsirannan soveltuvuudesta tämän sinänsä erinomaisen idean sijoituspaikaksi. Kuten demokratiassa yleensä, enemmistön mukaan mennään. Päätös on pettymys myös Salon Kokoomukselle, koska sopiva paikka paviljongille ei vielä löytynyt.

Ehdotan edelleen, että kaupunki järjestäisi iltapäiväkahvit yrittäjäjärjestön puheenjohtajan ja Olliloiden kanssa. Kaavaselostuksen liitteenä oli esitelty erinomaisia vaihtoehtoja paviljongin sijoituspaikalle. Kaavatyön olisi viisasta lähteä liikkeelle sopimalla eikä riitelemällä.

Loppusanat: Minusta nyt olisi aika käyttää kaavoituksen voimavaroja hankkeisiin, joista olemme varmasti kaikki jo samaa mieltä. Hajalan, Tavolan ja Suomusjärven kaavat tarvitaan pikavauhtia eteenpäin moottoritien hyödyntämiseksi. Keskusta- alueesta pääsemme keskustelemaan uudestaan ihan lähiaikoina, eiköhän paviljongille hieno paikka vielä löydetä!

 

 

 

Kaksi isoa tavoitetta Salon kouluihin

Politiikkavuosi on käynnistynyt hyvin. Kaupungin strategiaseminaarissa valtuutetut saivat erinomaista tietoa Salon tilanteesta eri mittareiden avulla. Oli myös mukava tutustua lukuisiin uusiin ihmisiin seminaarin pyörteissä. Suurten hankkeiden onnistumiseksi tarvitaan jokaisen salolaisen tuki. Kaupungin julkisuuskuva on ihmistensä näköinen.

Omaa politiikan suuntaa aion hieman korjata. Sivistyksen ja kulttuurin sekä kaupunkikehityksen asiat ovat edelleen lähellä sydäntä, mutta olen ollut hieman sinisilmäinen. Päättäjien tulee vaatia hieman enemmän joissakin asioissa.

Esitin ennen joulua, että oppimisympäristöselvitystä tulisi siirtää niin paljon eteenpäin, että koulutilojen kunto on varmasti tiedossa. Osa päättäjistä moitti allekirjoittanutta sitoutumattomuudesta asiaan. Nyt tämän vuoden puolella, kun selvitystä on järkevästi siirretty ainakin syksyyn, kaikki kehuvat kilpaa, että siirto on ollut hyvä ratkaisu, jotta selvitys tehdään huolella. Poliittinen muisti tuntuu olevan joillakin aika lyhyt. Osa tuntuu odottavan oppimisympäristöselvitystä kuin kuuta nousevaa, sateentekijää, joka ratkaisee kaikki pulmat sisäilmaongelmista lähtien. Minusta selvitykselle ladataan aivan liian suuria odotuksia. Salossa on asiat kouluissa tällä hetkellä kokonaisuutena erittäin hyvin. Opetuksen kustannukset ovat kaupungin koko huomioiden kohtuulliset. Opetusryhmät ovat sopivan kokoisia. Rakennusten kunto vaihtelee, mutta kouluissa on löydetty jo ratkaisuja oppimisympäristökysymyksiin.

Lasten vähenemisen myötä on selvää, että kouluverkkoon tulee kohdistumaan suuria paineita lähivuosina. Ennemmin tai myöhemmin joudutaan vastaamaan kysymykseen: minkä kokoinen koulu kykenee tarjoamaan nykyaikaista opetusta. Moni näkee tässä asiassa huomattavasti enemmän uhkakuvia kuin minä itse. Koulu on kylien elinvoimaisuuden kannalta tärkein lähipalvelu. Lähikouluasia ei ole pelkästään kustannuskysymys. Kyseessä on lähinnä arvovalinta.

Haluaisin kaksi isoa muutosta aikaan opetukseemme. Kielten opetusta on lisättävä, jotta pysymme työelämän kielitaitovaatimusten tasalla. Tämä työelämä on meillä käsillä tässä ja nyt. Esim. Turun telakalla saattaa olla työkavereita 10 eri maasta. Yhteisen kielen olisi syytä löytyä. Kokoomuksen valtuustoryhmä teki aloitteen, jotta kielten opetus alkaisi jo ensimmäiseltä luokalta varhennettuna. Tämä on myös arvovalinta. Toiset päättäjät puhuvat kielten opiskelun vähentämisestä, koska ei niitä kieliä välttämättä tarvitse, eikä välttämättä oppilaita kiinnosta opiskella. Onko se edes kivaa? Tällaiset puheet eivät ole siitä maailmasta, jossa minä elän. Jotain poliittisesta keskustelusta kertoo se, että tämän aloitteen vastaanotossa alettiin keskustelemaan siitä, että mitä mieltä kukakin on joskus aikaisemmin ollut, kun kielten opetusta on vähennetty. Katsotaan mieluummin eteenpäin.

Olen seurannut viime vuosina huuli pyöreänä ns. ”digiloikkaa” opetusalalla ja miettinyt mikä tässä olisi viisainta. Oppiva Salo- ohjelmassa on linjattu oppilaslaitteen hankkimisesta joka toiselle oppilaalle eli 1:2. Olen itsekin pitänyt mallia varsin hyvänä, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin. Nyt kun opetushallituskin on ”herännyt” digitaalisen materiaalin tuottamiseen, niin henkilökohtainen laite alkaa tuottaa entistä enemmän lisäarvoa oppimiseen. Ehdotin valtuustoseminaarissa, että tavoitetilaksi Salossa otettaisiin se, että jokaisella peruskoulun oppilaalla olisi käytössään kannettava tietokone. Asia ei ole niinkään kustannuskysymys, vaan periaatteellinen. Tietokoneen ei ole lähtökohtaisesti tarkoitus korvata oppikirjoja. Kehittyvät digimateriaalit ovat kuitenkin niin hyviä, että joissakin kohtaa on perusteltua käyttää niitä. Pääsin tutustumaan kielten sähköiseen tehtäväkirjaan, jossa kone antoi saman tien palautteen oikeista vastauksista aukkotehtäviin ja esitti vielä muut mahdolliset vaihtoehdot saman asian sanomiseksi. Opetushallitus on herännyt asiaan aloittamalla digimateriaalin valmistamiseksi kokeiluprojekteja. Opetushallituksen rahoittamat materiaalit olisivat kaikkien käytössä. Tämä tuo myös pieniä kustannussäästöjä. Jos jokaiselle oppilaalle saataisiin käyttöön oma kannettava, niin opettajilla olisi aivan erilaiset mahdollisuudet hyödyntää uudenlaista pedagogiikkaa. Omien laitteiden avulla olisi pienissäkin kouluissa mahdollista etäopetuksen avulla osallistua esim. monipuoliseen kielitarjontaan. Suunnittelu voisi olla pitkäjänteistä ja laitetta hyödynnettäisiin vain silloin kun se olisi pedagogisesti järkevää. Haluan olla edistämässä tätä asiaa.

Tässäpä vähän ajatuksia tälle vuodelle opetuksen puolelle. Postailen lähipäivinä kaupunkikehitykseen liittyviä asioita.

 

 

 

Märynummen koulun tulevaisuus

Kuvittelin jääväni joulutauolle paikallispolitiikasta muutama tunti sitten, mutta Salon seudun sanomat pilasivat suunnitelmani mielenkiintoisten mielipidekirjoitusten muodossa. Oli myöskin pakko tarkistaa valtuuston videotallenteesta keskustelun kulku Märynummen asiaan liittyen.

Olen vakuuttunut siitä, että kaikki luottamusmiehet parhaansa mukaan tekevät mielestään vastuullisia ratkaisuja. Märynummen lasten sijoittaminen Armfeltin kouluun ei ole ollut ongelmatonta. Tilanne helpottuu olennaisesti vuodenvaihteessa, kun koulussa vapautuu luokkatilaa. Väistötilapäätös on tehty valtuustossa, vaikka opetuslautakunta on se paikka, jossa asiat tulisi päättää monipuolisen virkamiesvalmistelun kautta.

Olennainen kysymys lienee se, että mikä on Märynummen koulun tulevaisuus. Minä olen sitä mieltä, että Märynummella tarvitaan koulu jatkossakin. Ei pidä kuitenkaan työntää päätään pensaaseen ja sulkea faktoja pois mielestä. Märynummen koulun tämän hetkinen oppilasmäärä on 78 oppilasta. Viiden vuoden kuluttua vastaava luku on 59. Tämän hetkisten veronmaksajien panostusten perusteella koulun rakenne olisi tuolloin kolmiopettajainen yhdysluokkaopetusta tarjoava yksikkö. Oppimisympäristöselvityksessä katsotaan asioita monipuolisesti tulevaisuus silmällä pitäen. Hannu Eevan näkemys on, että kouluja vain pikkuhiljaa suljetaan ja suljetaan. Tästä olen jyrkästi eri mieltä.

On ihan mahdollista, että Märynummelle päätetään rakentaa uusi koulu yllä mainitun yhdysluokkarakenteen varaan. On kuitenkin muitakin vaihtoehtoja, jotka tulisi selvittää. Esimerkiksi Muuramessa on saatu erittäin hyviä kokemuksia jo 15 vuoden ajalta mallista, jossa alkuopetus(luokat 1.-2.) toimivat päiväkotien esiopetuksen yhteydessä ja muut luokat hieman isommissa yksiköissä. Tämän mallin suuri etu kustannusten kannalta olisi se, että kalliita erikoisluokkatiloja(käsityöt jne.) ei tarvitsisi ylläpitää. Märynummen kohdalla tämä malli tarkoittaisi yhteistä uudisrakennusta päiväkodille ja alkuopetukselle.

On tehty myös ratkaisuja, joissa 5.-6. Luokat siirtyvät yläkoulujen yhteyteen opiskelemaan. Myös tälle mallille löytyy omat perustelunsa.

On aika ottaa faktat esiin. Viiden vuoden päästä Salossa on pelkästään alakouluissa yli tuhat oppilasta vähemmän(-32%). Tämä tarkoittaa varovaisesti arvioiden yli 50 opettajaa vähemmän ja 30% vähemmän tilakustannuksia olettaen, että veronmaksajat eivät ole valmiita kovasti lisäämään panostustaan palveluverkkoon. Kylien elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta. Kaikkea ei voi mitata rahalla. Uskoisin, että tuolla keskimmäisellä alkuopetus- esiopetus mallilla olisi mahdollisuus ratkaista osa ongelmista Salossa. Kolmannelta luokalta eteenpäin voisi olla perusteltua opiskella oman ikäisten luokissa, monipuolisten kieli- ja valinnaisainemahdollisuuksien koulussa. Kerhotoimintaan saataisiin varmasti myös aitoa potkua hieman isommassa yksikössä ja kavereiden löytäminen helpottuisi. Muuramen viesti tästä mallista oli se, että erityisesti huoltajat ja lapset ovat tyytyväisiä malliin. Henkilöstölle tilanne ei ole optimi, koska pienessä yksikössä ei montaa kolleegaa ole. Yksi opettaja ja yksi ohjaaja saattaisi olla koko henkilöstö pienessä alkuopetuskoulussa.

Vaihtoehdot tulee selvittää huolella virkamiesten toimesta, vaikka siihen menisi vähän aikaakin. Vaikka säästöpaine on ilmeinen, niin uskon että on löydettävissä malli, jossa tarjotaan vielä parempaa palvelua kuin tällä hetkellä.

Olen iloinen, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Karnisto- Toivonen(sdp.) käytti valtuustossa hyvin realistisen puheenvuoron selvitystyön tärkeydestä. Hän ei ollut valmis hosumaan Märynummen päätösten kanssa.

Salossa panostetaan koulutukseen ja tilanne useimmissa kouluissa on erinomainen. Ei ole koulujen vika, että lapset vähenevät radikaalisti. Uuteen tilanteeseen tulisi suhtautua suurena haasteena ja kääntää asia voitoksi. Yksi hyvä puoli on ainakin se, että kaikkia sisäilmaongelmien kanssa painivia rakennuksia ei välttämättä tarvita.

Minulla on muutama toive selvitystyöhön. Toivon, että Salossa on jatkossakin laadukkaat oppimisympäristöt kaikilla oppilailla, kylien elinvoimaisuudesta pidetään huolta, mutta talousnäkökulmaa ei unohdeta.
Salon veropohja ohenee entisestään. Meillä ei ole varaa naapurikuntien kanssa kilpaillessa paisuttaa kuluja entisestään, koska tämä tarkottaisi veroprosentin korottamista. Toivoisin taloudesta huolehtivan päättäjäjoukon kasvavan entisestään.

Salolaisten olisi hyvä ymmärtää kuinka hienosti asiat Salossa ovat. Turhan usein vaivutaan synkistelemään huonojen uutisten alhoon.

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoille! Jatketaan hyvää yhteistyötä uutena vuotenakin.

Arttu Karhulahti
kaupunginvaltuutettu (kok.)

Hajalan vastustaja hukassa?

Tänään saatiin uusin käänne Hajala- saagaan, kun opetuslautakunta päätti uudestaan aloittaa remontin päiväkotirakennukseen. Kerron tässä hieman omia ajatuksiani asiaan.

Minua häiritsee kovasti julkista keskustelua leimaava vastakkain asettelu tämän asian ympärillä. Uskallan väittää, että kaikki tähän asiaan vaikuttaneet tekevät päätöksiään ja toimiaan Hajalan lasten parhaaksi. On mielestäni kiistatonta, että tämän prosessin aikana on tapahtunut virheitä virkamiesten toimesta, mutta parhaansa hekin tekevät.

Tämän päiväisen OPLA:n päätöksen jälkeen minulla on toivomus. Voitaisiinko viimeinkin puhaltaa yhteen hiileen? OPLA otti tietoisen riskin vanhan rakennuksen kanssa uudistaen korjauspäätöksen ja kyseenalaistaen AVI:n päätöksen. Ratkaisu on odotettu, rohkea ja vilpittömästi Hajalan lasten sekä huoltajien parasta ajatteleva. Voihan olla niin, ettei korjaus onnistu, eikä rakennusta todeta enää käyttökelpoiseksi, mutta on tässä kaupungissa enemmänkin rahaa hassattu epäonnistuneisiin korjauksiin, joten tilanne ei olisi katastrofi.

Haluan myöskin avata monen kokoomuslaisen ajattelua tästä asiasta. Virkamiesvalmistelussa on selkeästi ollut puutteita prosessin aikana, mutta perusajatus päiväkotirakennuksesta on ollut oikea. Tila kaipaa päivittämistä ja nykyisen voimassaolevan strategian mukaan tilan kunnostaminen ei ole perusteltua.  Kaupungilla on käynnissä strategiatyö ja oppimisympäristöselvitys, jossa minä ainakin toivon, että Hajalan roolia tullaan korostamaan kasvualueena. Turussa on tarjolla työpaikkoja, joten Hajalaan tarvitaan houkuttelevia tontteja ja hyvät palvelut lapsiperheille. En pitäisi ollenkaan mahdottomana ajatuksena uuden päiväkodin löytämistä tai rakentamista Hajalaan prosessin seurauksena. Ymmärrän erittäin hyvin kolmen OPLA:n jäsenen äänestyspäätöksen tässä asiassa ja arvostan todella myös tätä näkemystä.

Oma näkemykseni yleisesti on se, että lapsia ja nuoria ei pidetä varsinkaan huonon sisäilman kohteissa. En olisi uskaltanut ottaa OPLA:n tavoin riskiä Hajalan päiväkotirakennuksessa tietäen hyvin sen, että palveluverkossamme toimitaan paljon huonommissakin olosuhteissa. Toivon, että korjaukset onnistuvat hyvin ja rakennuksesta tulisi vielä käyttökelpoinen viranomaistenkin silmissä. Tämähän on lähidemokratiaa parhaimmillaan.

Kaikkein eniten arvostan Hajalan vanhempien toimintaa asiassa. Tunteja laskematta olette tuoneet esiin näkemyksiänne päiväkodin tulevaisuudesta. Olette saaneet, minun mielestäni syyttä suotta, kuraa niskaan valtakunnallista mediaa myöten, mutta se ei ole asiallista vaikuttamista estänyt. Vaikka olenkin ilmeisesti jonkin verran eri mieltä itse asiasta kanssanne, niin se asia on varma, että TE ajattelette kaikkein eniten omien lapsienne parasta.

 

Avoin kirje Lounais-Suomen aluehallintoviraston Opetus- ja kulttuuritoimen johtajalle

Hei!

Olen saanut viime päivinä lukuisia yhteydenottoja kaupunginvaltuutetun roolissa Hajalan päiväkodin tilanteeseen liittyen huolestuneilta kuntalaisilta.  Erityisenä huolenaiheena on ollut viranomaistoiminta asiaan liittyen. Haluaisin esittää muutaman kysymyksen aluehallintoviraston toimintaan liittyen, jotka häiritsevät kuntalaisten oikeustajua. Tiedostan myös sen, että varsinainen kirjallinen päätös käsittelyyn liittyen ei ole vielä perusteluineen saapunut.

TAUSTAA

Opetuslautakunta sai päätettäväkseen Hajalan päiväkotia koskevan lakkautusesityksen 24.10. kokouksessaan. Opetuslautakunta päätti palauttaa esityksen uudelleen valmisteluun ja edellytti välittömiä korjaustoimenpiteitä päiväkodin puutteiden korjaamiseksi. Tärkein peruste tähän päätökseen oli pöytäkirjan mukaan päiväkodin huoltajilta saatu palaute. Aktiivinen kyläyhdistys oli myös lupautunut osallistumaan mahdollisiin korjaustoimiin talkoovoimin. Itse esityksen perusteet olivat kaupungin strategian mukaiset ja tukivat viranomaislausuntoja. Esitys vaikutti myös hyvin valmistellulta. Demokraattisesti valitut päättäjät tekivät kuitenkin valintansa. Terveystarkastaja oli antanut määräajaksi puutteiden korjaamiselle 31.12.2017. Kaikki päätökseen ja valmisteluun osallistuneet tekivät mielestään oikean ratkaisun lasten parasta ajatellen. Yksi yksityiskohta häiritsee lakkautuksen valmistelussa kuntalaisia. 16.10. vanhempainillassa oli ohjeistettu tietojeni mukaan kertomaan lapsille heti kotona päiväkodin sulkemisesta. Tämä ohje vaikuttaa hätiköidyltä.

Päätöksen jälkeen asiaa puitiin julkisuudessa. 4.11. Kaksi viranhaltijaa kertoivat mahdollisuudesta hallintopakkokeinojen käyttöön terveydensuojeluviranomaisten toimesta. Asia tuntuu erikoiselta, koska terveystarkastaja oli antanut korjauskehotuksia eikä – määräyksiä, jolloin pakkokeinojen määrääminen ei olisi ollut mahdollista. Myöhemmin selvisi, että viranhaltijoilla oli tieto terveystarkastajan yhteydenotosta aluehallintovirastoon mielipidekirjoituksen yhteydessä.

ALUEHALLINTOVIRASTON ROOLI
Aluehallintoviraston astuessa kuvaan monen kuntalaisen käsityskyky tilanteesta katoaa. Terveystarkastaja ottaa aluehallintovirastoon yhteyttä osittain virheellisin tiedoin. AVI tekee tarkastuksen päiväkotiin ja määrää välittömän toimintakiellon perustellen päätöstä osittain terveystarkastajan toimittamiin virheellisiin tietoihin perustuen. Asiasta ”irvaillaan” valtakunnallisia medioita myöten saattaen erityisesti päiväkotilasten vanhemmat omituiseen valoon.
Toimiiko AVI itse oikeudellisesti, kun huomaa saaneensa virheellistä tietoa viranomaiselta vai edellyttäisikö se kuntalaisen tekemää valitusta?
Tarkasteleeko AVI itse päätöstä uudelleen, kun huomaa virheen tapahtuneen? Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella terveystarkastajan yhteydenotossa oli esitetty virheellinen tieto päiväkodin perustamiseen liittyvien terveysviranomaisten lausuntojen puuttumisesta. Tätä virheellistä tietoa käytettiin olennaisena perusteluna päätökselle.

Minulla oli ilo ja kunnia muutama vuosi sitten osallistua koulutukseesi hyvän hallinnon periaatteisiin liittyen. Miten aluehallintovirasto toimii itse, jos huomaa rikkoneensa hyvän hallinnon oikeusperiaatteita(HaL 6§) vähintäänkin viranomaisen oikeellisuuden ja virheettömyyden vaatimuksen osalta?

Kirjoitan tämän kirjeen, koska toivon, että luottamus virkamiesten toimintaan ei kokisi suurta inflaatiota täällä Salon suunnassa. Uskon, että kaikki asiassa toimineet viranhaltijat ovat toimineet parhaansa mukaan lasten etu mielessä. Prosessin aikana on kuitenkin tapahtunut selkeitä virheitä ja niistä olisi varmasti opittavaa itse kullakin. Onko aluehallintovirasto koskaan ennen välittömästi sulkenut yksikköä, jonka käyttäjät ovat tyytyväisiä palveluun…

Olennaiset kysymykset, joihin olisi tärkeää saada vastaukset ovat seuraavat:
Terveystarkastaja oli antanut korjauskehoitukset 31.12. mennessä. Mitkä perusteet saivat aluehallintoviraston sulkemaan päiväkodin välittömällä toimenpiteellä terveystarkastajan näkemyksestä poiketen?
Miten aluehallintovirasto käsittelee ja tiedottaa virheistä oman viranomaistoiminnan yhteydessä?

Ymmärrän hyvin monen näkemyksen siitä, että Aluehallintoviraston tarkastus Saloon oli todella tarpeellinen, mutta lyhintä reittiä tasan 13 km väärään kohteeseen.

Ystävällisin terveisin,
Arttu Karhulahti
kaupunginvaltuutettu, Salo

 

 

Uskelan koulu… – next?

Olen iloinen siitä, että nyt näitä meidän kouluja tutkitaan ja ongelmia löydetään jo ennen kuin tilanne on katastrofaalinen. Toki kaikkien kohteiden kanssa ei ole näinkään toimittu. Omaan silmääni pisti uutisessa jo tutuksi tullut asia. Kun ilmanvaihto on laitettu päälle, niin ongelmat ovat selvästi helpottaneet.

Kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa kävi ilmi, että rakennusten ilmanvaihtoja ei laiteta vieläkään 24/7 päälle. Perusteluja oli monenlaisia. Tärkein tietysti raha, mutta myös se, että joissakin kohteissa koneet ovat niin vanhoja, ettei niitä pystytä säätää, jolloin kynnys on todella korkealla pitää kone jatkuvasti päällä. Positiivinen viesti oli se, että järjestetään kokeilujakso muistaakseni seitsemän koulun ja päiväkodin voimin, jossa ilmastointi pidetään päällä ja katsotaan paljonko kustannuksia tulee lisää.

Kaupungin suhtautuminen sisäilmaongelmiin on muuttunut huomattavasti muutamassa vuodessa. Keskustelukulttuuri kaupungin imagon ympärillä oli rakennettu sellaiseksi, että virkamiehiä juoksutettiin kaupungintalolle ”puhutteluihin” mikäli nämä olivat tuoneet esiin puutteita palveluverkossa. Ei siis ihme, että vaikka nykyään uskaltaa jo puhua asioista, niin moni vaikenee. Sain ohjeen uutena rehtorina muutama vuosi sitten kollegalta. ”Tulet huomaamaan hyvin lyhyessä ajassa, että on vaan parempi pitää suunsa kiinni.”

Mitä tämän vaikenemisen aikakautena sitten oikein tapahtui palveluverkossa? Talouden romahtamisen johdosta tehtiin paniikkisäästöjä. Varsinkin reuna- alueiden kiinteistöissä vietiin kiinteistönhoito ”häpeälliselle” tasolle. Talonmiehet pois, huolto minimiin, siivous mahdollisimman vähälle ja kaiken kukkuraksi ilmanvaihtoa mahdollisimman vähän.

Nyt on kuitenkin alkanut uusi ajanjakso. Ongelmiin puututaan, reagoidaan nopeastikin, niistä puhutaan ja sisäilmaoireilijatkin otetaan tosissaan ainakin suurimmassa osassa joukkoja.

Kaupungin tiedotuslinja sisäilma- asioissa on erikoinen. Periaatteessa tiedotetaan aina ensin esim. Koulujen osalta vanhempia ja koulun työntekijöitä. Mutta tiedottaminen tapahtuu vasta, kun on selkeät tutkimusperäiset ongelmat löydetty. Oireilut ovat saattaneet jatkua vuosikausia ja empiirisesti tulokset eivät ole kenellekään yllätys. Sinänsä kaupunki toimii ihan oikein tiedotuksessa, koska ei ole mitään tiedotettavaa ennen tutkimustulosta. Mikä tässä siis on vikana?

No tietysti se, että kaupungin tulisi tehdä kiinteistöjen osalta säännöllistä tutkimusta käyttäjien hyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin liittyen. Tällaiset tutkimustulokset ovat koosteena julkisia ja jokainen asiasta kiinnostunut voisi tehdä omia johtopäätöksiään asiasta. On todella erikoista, ettei tällaista hyvinvointiohjelmaa ole vielä saatu aikaiseksi. Uskoisin, että ongelmiin päästäisiin käsiksi huomattavasti nopeammin.